Hyppää sisältöön

Jukka Mönkkönen: Yliopistokentän odotukset hallitusneuvotteluihin korkealla

 | Blogi

Hallitustunnustelija Antti Rinne ilmoitti keskiviikkona, että SDP:n vetämät hallitusneuvottelut käynnistyvät keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kesken.

Yliopistokentän odotukset ovat korkealla. SDP on puhunut tieteen kunnianpalautuksesta ja laatinut Osaamispolku 2030 -vision koulutuksen ja sivistyksen kehittämiseksi Suomessa. Myös hallitusneuvotteluihin mukaan lähteneet kumppanit ovat suhtautuneet osaamispanostuksiin myönteisesti.

Tulevaa hallituskautta ajateltaessa yliopistoilla on yksi toive ylitse muiden: rahoituksen vakauden turvaaminen. Se tarkoittaisi indeksin palauttamista ja lisäksi joko tasokorotusta perusrahoitukseen tai yliopistojen pääomittamista vähintään miljardilla eurolla. Myös säädös- ja ohjausympäristöä olisi syytä kehittää ennakoitavampaan suuntaan. Näin yliopistot pystyisivät keskittymään perustehtäviinsä, eli huippuosaajien kouluttamiseen ja uraauurtavan tutkimuksen tekemiseen, joiden avulla turvataan kaikkien suomalaisten hyvinvointia.

Laajasti hyvänä pidetty tavoite on myös TKI-investointien nostaminen 4 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Tämän tärkeyttä painotti maaliskuussa julkaistussa ulostulossaan osaamiskoalitio, jossa olivat mukana kaikkien Suomen korkeakoulujen lisäksi työmarkkinajärjestöt EK ja Akava useine jäsenliittoineen sekä opiskelijajärjestöt SYL ja SAMOK. Olisikin erinomaista, jos tuleva hallitus löytäisi keinot tämän tärkeän tavoitteen saavuttamiseen.

Keskeinen keino turvata suomalaisten osaaminen, työllisyysasteen nousu ja talouskasvu tulevaisuudessa on jatkuva oppiminen. Sen tulevaisuutta hahmoteltaessa on syytä varmistaa prosessin ohjaus, joka pitää sisällään valtioneuvoston vahvan koordinaatioroolin, eri politiikkalohkojen samansuuntaisen kehittämisen ja poikkihallinnollisen yhteistyön. Mitä rahoitukseen tulee, tärkeintä on pitää huolta riittävän laajasta rahoituspohjasta. Jatkuvaa oppimista ei voida edistää yliopistojen perusrahoituksen varassa, vaan kustannuksiin on osallistuttava niin julkisen sektorin, elinkeinoelämän kuin oppijoiden itsensäkin.

Myös työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa on tulevalla hallituskaudella vahvistettava, jotta pystymme vastaamaan väestökasvun ja ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin ja pitämään huolta hyvinvointivaltiostamme. Tämä onnistuu sujuvoittamalla kansainvälisten osaajien maahantuloa ja myöntämällä jokaiselle suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneelle vähintään kolmen vuoden oleskelulupa. Lisäksi on tärkeää tehdä muitakin kansainvälistymistä tukevia toimia: esimerkiksi luoda apurahajärjestelmä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytoinnin tueksi, edistää hädänalaisessa asemassa olevien osaajien rekrytoimista Suomeen sekä tietysti lisätä liikkuvuutta ylipäänsä.

Puolueiden on pohdittava sitäkin, miten Suomi aikoo tulevina vuosina edistää kestävää kehitystä ja osallistua muun muassa luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että koulutus ja tutkimus ovat mitä parhaimpia keinoja globaalin vastuun kantamiseen. Voimme kohdistaa kehitysyhteistyön varoja koulutukseen ja ottaa huippuosaamisemme käyttöön, jotta nousisimme ilmastopolitiikan suunnannäyttäjäksi.

Edelläkävijän roolia Suomelle on tarjolla myös avoimessa tieteessä ja digitalisaatiossa. Nyt olisikin hyvä hetki panostaa näihin sektoreihin, jotta niiden kehityksessä pystytään lähivuosina ottamaan tarpeelliset harppaukset eteenpäin. Onneksi nämä investoinnit – kuten kaikki koulutukseen ja tutkimukseen tehdyt panostukset – maksavat itsensä takaisin. Digitalisaation avulla sujuvoitetaan ja tehostetaan toimintaa, avoimuudella lisätään tieteen vaikuttavuutta, vahvistetaan tutkitun tiedon asemaa ja lisätään suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Toivottavasti kaikki hallitusneuvotteluissa mukana olevat puolueet muistavat näiden osaamispanostusten tärkeyden Suomen tulevaisuudelle!

Kirjoittaja on Unifin puheenjohtaja ja Itä-Suomen yliopiston rehtori.

Jaa:

Lisää puheenvuoroja

 | Blogi

Mika Kalliomaa: Suomi tarvitsee osaamisen huoltovarmuutta

Suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuus herättää tällä hetkellä suurta mielenkiintoa eri puolilla Eurooppaa. Suomalainen malli sai alkunsa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamasta nälänhädästä. Huoltovarmuusjärjestelmäämme kehitettiin...

 | Blogi

Mari-Anna Suurmunne: Kiinan suurvaltapolitiikalla on (edelleen) akateemisia sivujuonia

Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti ensimmäiset Team Finland Knowledge (TFK)-erityisasiantuntijansa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kannalta relevantteihin maihin syksyllä 2018. Ajoitus oli erinomainen, sillä...

 | Blogi

Hanna Snellman: Eurooppa ja maailma

Tein viime joulukuussa elämäni ensimmäisen matkan Arabiemiirikuntiin. Matkan tarkoituksena oli edistää suomalaisten yliopistojen osaamisen vientiä Expo2020 maailmannäyttelyn yhteydessä. Päätös delegaatioon osallistumisesta...