Hyppää sisältöön

Mari-Anna Suurmunne: Kiinan suurvaltapolitiikalla on (edelleen) akateemisia sivujuonia

 | Blogi

Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti ensimmäiset Team Finland Knowledge (TFK)-erityisasiantuntijansa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kannalta relevantteihin maihin syksyllä 2018. Ajoitus oli erinomainen, sillä maailmanpolitiikka vaikuttaa tänä päivänä myös korkeakoulujen elämään. Pekingin TFK-erityisasiantuntijana neljä vuotta toiminut Mari-Anna Suurmunne toteaa puheenvuorossaan suurvaltapaikkansa ottaneen Kiinan hämmentävän paitsi taloudessa ja kansainvälisessä politiikassa niin myös akateemisessa kontekstissa. Korkeakoulut navigoivat omat reittinsä kansainvälisissä kuvioissa, joissa vaaditaan uudenlaista ja entistä monipuolisempaa osaamista.  

Pandemia havahdutti globalisoituneen maailman muistamaan valtiorajojen tärkeyden. Maailmantalous on muuttunut, ja Kiina jatkaa pandemiaeristäytymistä, vaikka muu maailma on jo avautunut. Pysyvätkö Kiinan aiemmat, pitkän tähtäimen suunnitelmat ennallaan myös covidin jälkeen vai sulkeutuuko Kiina? Miten kiinalaiset erityispiirteet vaikuttavat kansainväliseen yhteistyöhön? Minkälaisia heijastuksia tällä kaikella on yliopistojen toimintaan?  

Kiinalaiset erityispiirteet värittävät myös kansainvälistä akateemista yhteistyötä

Kiina kilpailee tieteen ja teknologian johtajuudesta, sotilaallisesta ja taloudellisesta vallasta sekä globaalista vaikutusvallasta. Kiinan erilainen arvopohja ja tapa suhtautua yhteistyön totuttuihin sääntöihin vaikuttaa myös globaaliin korkeakoulujärjestelmään. Kommentit järjestelmähaastajasta eivät ole kiinalaisia erityisesti miellyttäneet, mutta useiden kiinalaisten yliopistojen jättäytyminen pois kansainvälisistä rankingeista kertoo muusta. Kiina haluaa arvioida omiaan kiinalaiset erityispiirteet huomioiden.   

Kyse on toki paljon muustakin kuin Kiinan haasteesta Yhdysvalloille korkeakoulutuksen, tieteen ja teknologian supervaltana. Suurvaltakilpailu polarisoi kehitystä, vaikka nousevien maiden panostukset tiede- ja tutkimustoimintaan tarjoaisivat mahdollisuuden moninapaistumiselle. Kehittyvän maailman tavoitteena on tutkimusagendan relevanssin nostaminen niiden oman kehityksen suhteen sekä kolonialismin perintöjä kantavan tiedekäsityksen muuttaminen ja demokratisointi. Kiristyvä suurvaltakilpailu pitää diskurssia otteessaan, jos ja kun kilpailu kahden suurvallan välillä kiristyy. Joka tapauksessa Kiinan haaste tarjoaa kehittyville maille näkymiä vaihtoehtoisista malleista.

Heijastuksia analyysiin, osaamiseen, yhteistyöhön

Todennäköistä on, että Kiina pysyy merkittävänä toimijana maailmantaloudessa ja teknologiakehityksessä. Siksi Kiinan ymmärrystä on syytä lisätä, myös Suomessa. Osaamista ei voi pelkästään lainata muilta, sillä suomalaistoimijat (yritykset, kaupungit, kunnat, korkeakoulut, tutkimuslaitokset jne.) tarvitsevat tukea juuri omiin, Suomesta lähteviin aktiviteetteihin. 

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tueksi laadittu Suosituksia akateemiseen yhteistyöhön Kiinan kanssa (2021) teki näkyväksi myös kansainvälisen korkeakouluyhteistyön kompleksisuuden. Suositusten jälkeinen jatkotyö on paneutunut esimerkiksi Kiinan kehittyvään data-sääntelyyn, vientivalvontaproblematiikkaan ja eettisiin kysymyksiin. Kysymykset eivät ole helppoja, ja vastaukset vaativat erityisosaamista.  Siksi yhteistyötä suomalaisten ja eurooppalaisten korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kesken kannattaa jatkaa.   

Tämän päivän haasteet vs. pitkän tähtäimen visiot

Kiinassa neljä vuotta työskennelleen suomalaisen koulutus- ja tiedeneuvoksen horisontissa korostuu Kiinan ja sen markkinoiden valtavan koon lisäksi Euroopan kaukaisuus ja sen relevanssin tietynlainen kyseenalaisuus. Euroopassa rakennamme mielellämme verkostoja keskenämme, koska se on helppoa ja sujuvaa. Kiinasta katsottuna omaksi näkemyksekseni muotoutui se, että eurooppalaisten akateemisten verkostojen rakentaminen kannattaa kytkeä maanosamme kilpailukyvyn ja akateemisen erinomaisuuden vahvistamiseen. Eurooppa-keskeisyys, jossa ei-länsimaista maailmaa arvioidaan oman kulttuurin lähtökohdista, ei ainakaan paranna kykyämme asemoitua nykymaailmassa.

Itse kannan huolta akateemisen Kiina-yhteistyön tämän hetken haasteista ja pitkän tähtäimen visioista. Edellä mainittujen Kiina-suositusten työversioissa luki isolla yläreunassa: parempaa ja kestävämpää yhteistyötä Kiinan kanssa!  Koko dokumentin työstön ajan pidimme kirkkaana mielessä, että tavoite on haasteiden huomioiminen, mutta yhteistyön jatkaminen. Yhteiset globaalit haasteet, maailmantalous ja turvallisuus kytkeytyvät Kiinaan niin monella tapaa, että akateemisen yhteistyön hyydyttäminen ei ole mielekäs ratkaisu.

Mari-Anna Suurmunne on toiminut Team Finland Knowledge-erityisasiantuntijana Suomen suurlähetystössä Pekingissä lokakuusta 2018 syyskuuhun 2022. Nyt hänet tavoittaa Rovaniemeltä, jonne hän on siirtynyt Lapin yliopiston kansainvälisten asioiden johtajaksi 3.10.2022 alkaen.

Jaa:

Lisää puheenvuoroja

 | Blogi

Mika Kalliomaa: Suomi tarvitsee osaamisen huoltovarmuutta

Suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuus herättää tällä hetkellä suurta mielenkiintoa eri puolilla Eurooppaa. Suomalainen malli sai alkunsa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamasta nälänhädästä. Huoltovarmuusjärjestelmäämme kehitettiin...

 | Blogi

Hanna Snellman: Eurooppa ja maailma

Tein viime joulukuussa elämäni ensimmäisen matkan Arabiemiirikuntiin. Matkan tarkoituksena oli edistää suomalaisten yliopistojen osaamisen vientiä Expo2020 maailmannäyttelyn yhteydessä. Päätös delegaatioon osallistumisesta...

 | Blogi

Tanja Risikko: Yliopistojen maailmanlaajuinen toimintaympäristö muutoksessa

Unifin puheenvuorosarjassa tarkastellaan kansainvälisen yhteistyön ajankohtaisia kysymyksiä. Tämä kokonaisuus on kutsu keskusteluun. Jotta menestymme muuttuvassa maailmassa, tarvitsemme laajapohjaista pohdintaa, ei pelkästään...