Unifin puheenjohtaja Jukka Kola: Suomalaisten yliopistojen mahdollisuudet luoda parempaa huomista on turvattava

 | Rehtorin mietteitä

Suomalaisissa yliopistoissa tehdään tutkimusta, joka tähtää parempaan huomiseen meille kaikille. Tämä tutkimus mahdollistaa ajantasaisen ja tulevaisuuden tarpeita luotaavan koulutuksen tarjoamisen tuhansille ja tuhansille yliopisto-opiskelijoille kautta maan. Tämän osaamisen he siirtävät koko yhteiskunnan hyödyksi työelämään siirtyessään.

Meidän tehtävämme yliopistoissa on tarjota tulevaisuuden osaajille paras mahdollinen lähtökohta maailman muuttamiseen. Olemme tällä hetkellä yliopistoissa kuitenkin huolestuttavan tulevaisuuskuvan varjossa, kun Suomen Akatemian jakamaa tutkimusrahoitusta uhkaavia suuria leikkauksia ei varmuudella ole peruttu.

Suunnitellulla 120–145 miljoonan euron vähennyksellä tutkimusrahoitukseen vuositasolla olisi järkyttävät seuraukset erityisesti nuorille tutkijoille. On laskettu, että leikkausten toteutuessa jopa 1000–2000 tutkijaa jäisi vaille Suomen Akatemian rahoitusta ilman mitään tietoa korvaavasta rahoituksesta.

On varsin ristiriitaista tavoitella TKI-menojen, tai oikeammin investointien, nostoa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta mutta samaan aikaan uhata tutkimuksen – tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan peruskiven –toimintaedellytyksiä suurilla leikkauksilla.

Leikkaukset tutkimusrahoitukseen ovat väistämättä leikkauksia myös koulutukseen, ja tämä perustavanlaatuinen kytkös tutkimuksen ja koulutuksen välillä jää liiaksi huomiotta. Koulutuksen taso heikkenee ilman tutkimuspanostuksia.

Toivottavasti huhtikuun kehysriihessä voidaan pitää kiinni ministerien hiljattain esittämistä ajatuksista tutkimus- ja tuotekehitysmenojen lisäyksistä ja tutkimusrahoituksen leikkauksien vähentämisestä. Samaan aikaan myös yliopistojen perusrahoitusta on vahvistettava, jotta pystytään takaamaan laadukas opetus kasvaville opiskelijamäärille.

Yliopiston, tieteen ja tutkimuksen merkitys korostuu poikkeusaikoina

Vaikka puhe tutkimusrahoituksesta vaikuttaa kansallisen tason asialta, on huomattava, että suomalaiset yliopistot eivät ole itsenäinen saareke irrallaan maailmantilanteesta. Suomalaisyliopistot ovat keskeyttäneet opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksen mukaisesti toistaiseksi yhteistyön venäläisyliopistojen ja muiden venäläisinstituutioiden kanssa. Linjauksella halutaan tukea Ukrainaa, eikä yhteistyön keskeyttäminen kohdistu venäläisiä opiskelijoita tai tutkijoita vastaan.

Yliopiston, tieteen ja tutkimuksen merkitys korostuu poikkeusaikoina. Maailma odottaa tekoja ja ratkaisuja, ja tiede, tutkimus ja koulutus ovat keskiössä, kun kannamme yhdessä vastuumme paremmasta tulevaisuudesta.

Tieteen tekeminen on aina yhdessä tekemistä, ja meidän on varmistettava, että näin on – nyt ja jatkossa. Tiede on luonteeltaan vapaata ja sellaisena sen on pysyttävä. Maailmantilanteessa on muutoksia, jotka pyrkivät vaikuttamaan jopa tieteen riippumattomuuteen, mutta meidän on tehtävä kaikkemme varmistaaksemme tieteen riippumattomuus ja vapaus.

Yliopistoissa ymmärrämme, että maailmanpoliittinen tilanne tulee vaikuttamaan myös talouteen. On varmistettava, että suomalaisyliopistoilla on jatkossakin resurssit tehdä riippumatonta ja vapaata tiedettä ja tutkimusta. Meillä on oltava mahdollisuus myös kansainväliseen yhteistyöhön, jonka tulisi olla itsestäänselvä osa nykyaikaista tutkimuksen tekemistä. 

Tutkittu tieto auttaa tekemään viisaita päätöksiä, ja yliopistot tukevat vakaan sivistysvaltion toimintaa. Investoimalla tutkimukseen ja koulutukseen rakennamme Suomelle tulevaisuutta vakaana ja vastuullisena maana, joka selviytyy yllättävistäkin haasteista.

Jaa:

Lisää puheenvuoroja

 | Blogi

Hanna Snellman: Eurooppa ja maailma

Tein viime joulukuussa elämäni ensimmäisen matkan Arabiemiirikuntiin. Matkan tarkoituksena oli edistää suomalaisten yliopistojen osaamisen vientiä Expo2020 maailmannäyttelyn yhteydessä. Päätös delegaatioon osallistumisesta...

 | Blogi

Tanja Risikko: Yliopistojen maailmanlaajuinen toimintaympäristö muutoksessa

Unifin puheenvuorosarjassa tarkastellaan kansainvälisen yhteistyön ajankohtaisia kysymyksiä. Tämä kokonaisuus on kutsu keskusteluun. Jotta menestymme muuttuvassa maailmassa, tarvitsemme laajapohjaista pohdintaa, ei pelkästään...

 | Blogi

Marko Siitonen: Hybridi-ikkunan äärellä

Pandemia-aika on haastanut korkeakoulutusta monin tavoin. Suomessa olemme olleet hyvin etuoikeutetussa ja onnellisessa asemassa siinä, että sekä infrastruktuuri että osaaminen ovat...