Suomalaiset yliopistot huolissaan EU:n ratkaisusta rajoittaa voimakkaasti geenisaksien hyödyntämistä kasvinjalostuksessa – ”Pidämme päätöstä erittäin haitallisena”

 | Tiedotteet

EU:n tuomioistuin teki heinäkuussa 2018 päätöksen, joka käytännössä estää geenisaksien, eli CRSIPR-Cas-menetelmän, käyttämisen kasvinjalostuksessa Euroopassa. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI on huolissaan linjauksen vaikutuksista. Jos uusimpia jalostusmenetelmiä ei voida hyödyntää, on vaikeaa löytää ratkaisuja esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin viljelyhaasteisiin ja ruokapulaan.

– Pidämme päätöstä geenisaksien käytön rajoittamiseksi erittäin haitallisena ja katsomme, että se on tehty virheellisen tulkinnan pohjalta, toteaa Turun yliopiston rehtori, lääketieteen tohtori Kalervo Väänänen.

Tuomioistuimen heinäkuussa tekemän linjauksen mukaan geenisaksilla luotuihin lajikkeisiin sovelletaan jatkossa samanlaista sääntelyä kuin geeninsiirrolla (GMO) jalostettuihin lajikkeisiin. Nämä teknologiat ovat kuitenkin keskenään erilaisia, kuten ovat tuoneet esiin muun muassa ruotsalaisyliopistojen vararehtorit omassa kannanotossaan ja Helsingin yliopisto hiljattain julkaistussa uutisessaan.

Geeninsiirto tarkoittaa sitä, että kasvin perimään siirretään vieraiden lajien geenejä. Geenisakset sen sijaan muokkaavat kasvin omaa DNA:ta. Ne tuottavat yleensä sellaisia muutoksia, joita voi löytyä luonnostakin ja joita on mahdollista luoda myös tavallisilla jalostusmenetelmillä, mutta hitaammin.

Käytännössä EU:n tuomioistuimen päätöksestä seuraa, että geenisaksilla tehtyjen lajikkeiden tuominen Euroopan markkinoille edellyttää laajoja ja kalliita riskiarvioita, joihin vain suurimmilla yrityksillä on varaa ryhtyä. Kaupallisten mahdollisuuksien puuttuessa teknologiaan tuskin halutaan enää investoida, mikä puolestaan hankaloittaa kasvinjalostukseen liittyvän tutkimuksen ja innovaatioiden kehittämistä.

– Eurooppalaisten voi olla jatkossa vaikeampaa tehdä tutkimusyhteistyötä sellaisten maiden kanssa, jotka eivät ole päätyneet samanlaisiin rajoituksiin, toteaa Tampereen yliopiston tutkimusvararehtori, lääketieteen tohtori Seppo Parkkila.

UNIFI ei pidä myöskään järkevänä sellaista lainsäädäntöä, jota ei pystytä valvomaan. Geenisaksilla editoitujen lajikkeiden tapauksessa valvonta on hankalaa, koska niitä ei voi erottaa luonnossa ilmenevistä mutaatioista. Geenieditoitujen kasvien päätyminen Euroopan markkinoille ja lopulta jalostusprosesseihin onkin todennäköistä, koska esimerkiksi Yhdysvalloissa menetelmä on sallittu.

– Toivomme, että Euroopan unioni tarkastelisi lainsäädäntöä tämän asian osalta uudelleen ja ottaisi huomioon tiedeyhteisön näkemykset, Väänänen sanoo.

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Tiedotteet

Pohjoismaiden yliopistot: EU:n tutkimus- ja koulutuspolitiikkaa tulee kehittää korkeaan laatuun perustuen

Yhteensä 62 pohjoismaista yliopistorehtoria ja yliopistojohdon edustajaa kokoontui Nordic University Days 2022 -tapahtumaan Brysseliin välittämään EU-päättäjille ja EU-komission edustajille näkemyksensä eurooppalaisen...

 | Tiedotteet

Eurooppa tarvitsee huippuosaamista, tieteen vapautta ja avoimuutta

Pohjoismaisten yliopistojen rehtorit kokoontuvat Nordic University Days 2022 (NUD2022) -tapahtumaan Brysseliin 26.–27.9.2022. Yli 60 rehtoria ja yliopistojohdon edustajaa vie EU-päättäjille viestiä...

 | Tiedotteet

Isot askeleet kohti TKI-tavoitteita ovat vielä edessä 

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry kiittää Marinin hallituksen vuoden 2023 budjettia siitä, että se jatkaa keväällä 2022 sovittuja toimia tutkimus-, kehittämis- ja...