Unifi, Arene, SYL ja SAMOK: Tutkintotavoitteiden nostaminen edellyttää vuoteen 2030 ulottuvaa rahoitussuunnitelmaa – vain siten voidaan turvata koulutuksen laatu

 | Tiedotteet

Suomen tuleva menestys riippuu siitä, saadaanko työmarkkinoille riittävästi korkean tason osaajia. On arvioitu, että 60-75 prosenttia työmarkkinoiden tulevasta rekrytointitarpeesta kohdistuu korkeakoulukoulututkinnon suorittaneisiin asiantuntijoihin. Työn nopea murros ja teknologinen kehitys ovat johtaneet siihen, että osaajapula on muodostunut koko maata koettelevaksi ongelmaksi.

Suomessa on asetettu tavoite, että puolet 25–34-vuotiaista suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä osuus on 41 prosenttia, mikä jättää Suomen OECD-maiden keskiarvon (44 %) alapuolelle ja myös muiden Pohjoismaiden taakse. Tilanteen korjaaminen edellyttää, että korkeakoulutusta laajennetaan ja tehostetaan.

Koulutuksen laajentamisesta tulee käydä laaja analyyttinen keskustelu, jonka pohjalta tunnistetaan ala- ja aluekohtaiset koulutustarpeet. Korkeakoulutuksen tarjoaminen yhä useammalle ja läpäisyn parantaminen eivät onnistu myöskään ilman pitkäjänteistä lisärahoitusta. Tutkintotavoitteiden nostaminen edellyttää pitkäjänteisen, vuoteen 2030 ulottuvan rahoitussuunnitelman. Vain riittävillä resursseilla varmistetaan, että koulutuksen laatu ei laske opiskelijamäärien kasvaessa ja että kaikkia opiskelijoita pystytään tukemaan opinnoissaan.

Vuoden 2020 talousarvioesitykseen kirjattu kertaluontoinen rahoituksen tasokorotus tai kustannustason nousuun vastaavat indeksikorotukset eivät mahdollista näistä tehtävistä selviytymistä. Niillä vasta paikataan menneiden vuosien leikkauksia.

Unifi, Arene, SYL ja SAMOK ovat huolissaan opetus- ja kulttuuriministeriön syyskuussa esittämistä tavoitteista tutkintomäärien lisäämiseksi. Ilman lisäresursseja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitus suoritettua tutkintoa kohtaan laskee ja koulutuksen laatu kärsii. Siihen ei ole varaa, koska Suomi elää korkeasta osaamisesta.

Korkeakoulujen rahoituksen pitkäjänteinen parantaminen onkin nähtävä välttämättömänä investointina kilpailukykyyn, korkeaan työllisyyteen ja koko suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan.

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Leena Wahlfors
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
puh. 050 522 9421

Toiminnanjohtaja Petri Lempinen
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
puh. 040 766 7805

Puheenjohtaja Sanni Lehtinen
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL
puh. 044 906 5007

Puheenjohtaja Iiris Hynönen
Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK
puh. 050 389 1000

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Tiedotteet

Eurooppa tarvitsee huippuosaamista, tieteen vapautta ja avoimuutta

Pohjoismaisten yliopistojen rehtorit kokoontuvat Nordic University Days 2022 (NUD2022) -tapahtumaan Brysseliin 26.–27.9.2022. Yli 60 rehtoria ja yliopistojohdon edustajaa vie EU-päättäjille viestiä...

 | Tiedotteet

Isot askeleet kohti TKI-tavoitteita ovat vielä edessä 

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry kiittää Marinin hallituksen vuoden 2023 budjettia siitä, että se jatkaa keväällä 2022 sovittuja toimia tutkimus-, kehittämis- ja...

 | Tiedotteet

Kohoava kustannustaso vaikeuttaa korkeakoulujen toimintaa ensi vuonna

Korkeakoulujen rahoitus ensi vuodelle uhkaa jäädä kohoavien kustannusten vuoksi liian pieneksi. Korkealla jylläävä inflaatio lisää korkeakoulujen menoja jo nyt, eikä tilanne...