Lähikuukaudet ovat ratkaisevia EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan ja -rahoituksen tulevaisuuden kannalta, kun jäsenmaat ja Euroopan parlamentti päättävät neuvottelukannoistaan. Pohjoismaiden rehtorineuvostot peräänkuuluttavat kunnianhimoisempaa tutkimus- ja innovaatiorahoitusta sekä tieteellisen huippuosaamisen vahvempaa asemaa tulevassa rahoituskehyksessä.
Pohjoismaiden rehtorineuvostot arvostavat sitä, että Euroopan komissio, parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto ovat nostaneet koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan keskiöön Euroopan unionin tulevan kilpailukyvyn vahvistamisessa. Yhteisessä kannanotossaan Suomen, Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin rehtorineuvostot esittävät näkemyksensä seuraavan EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman, Horisontti Eurooppa 2028–2034 ja Euroopan kilpailukykyrahaston (ECF) valmisteluun.
– Pohjoismaiset korkeakoulut puhuvat nyt yhdellä äänellä sen puolesta, että Euroopan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän perustana on oltava korkea laatu, avoimuus ja riittävä rahoitus. Suomi on menestynyt hyvin EU:n tutkimus- ja innovaatio-puiteohjelmassa, josta yliopistot ovat kotiuttaneet 42 prosenttia Suomeen saadusta rahoituksesta. Menestys EU:n rahoituskilpailussa edellyttää kuitenkin, että kansallinen osaamisen, tieteen ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan taso on korkea, sanoo Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen.
Rahoituskehyksen tulee vahvistaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatua
Rehtorineuvostot korostavat, että Eurooppa tarvitsee kunnianhimoisen ja ennakoitavan rahoituskehyksen, joka vahvistaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatua, houkuttelee huippuosaajia sekä tukee yhteiskunnallista ja taloudellista vaikuttavuutta.
Rehtorineuvostot painottavat, että tulevan Horisontti Eurooppa -ohjelman on säilyttävä EU:n keskeisenä välineenä korkeatasoiseen, avoimeen ja tutkijalähtöiseen tutkimukseen sekä varhaisen vaiheen innovaatioihin. Ohjelman itsenäinen asema on turvattava myös suhteessa uuteen Euroopan kilpailukykyrahastoon. Rehtorineuvostot tukevat kilpailukykyrahaston perustamista, mutta korostavat, että ohjelmien tulee olla toisiaan täydentäviä eikä muodostaa päällekkäisyyksiä. Niiden välille tarvitaan selkeä ja toimiva rajapinta, joka mahdollistaa saumattoman jatkumon perustutkimuksesta soveltamiseen ja kaupallistamiseen.
Rehtorineuvostot muistuttavat, että myös kansalliset panostukset tutkimus- ja innovaatiotoimintaan tulee turvata. Ne tukevat Euroopan tutkimusalueen (ERA) toimeenpanoa ja tavoitta, jonka mukaan EU-tason rahoituksen ohella jäsenmaiden on lisättävä omia panostuksiaan ja investoida tutkimukseen ja kehitykseen vähintään 3 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Arktinen tutkimus strategisena painopisteenä
Pohjoismaiset rehtorineuvostot korostavat arktisen tutkimuksen strategista merkitystä EU:ssa. Arktinen alue on samanaikaisesti sekä globaalien muutosten heijastaja että niiden vaikutusten kohde. Rehtorineuvostot esittävät, että tulevaan Horisontti Eurooppa -ohjelmaan perustetaan oma arktinen kumppanuus, joka tukee vahvaa, poikkitieteellistä arktista tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ja tuottaa tietoa ja ratkaisuja sekä alueellisten että globaalien haasteiden ratkaisemiseen.
Yhteinen kanta on laadittu Suomen, Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin rehtorineuvostojen yhteistyönä. Yhdessä ne edustavat yli sataa korkeakoulua Pohjoismaissa.
Lue englanninkielinen lausunto täältä.
Lisätietoja: Janika Luukinen, tiede- ja tki-politiikan asiantuntija, Unifi, p. 050 430 4478