Tulevaisuus rakennetaan yliopistoissa
Yliopistojen tavoitteet vaalikaudelle 2027–2031
Suomi kasvaa inhimillisestä pääomasta. Inhimillinen pääoma kasvaa yliopistoissa.
Suomen tuleva menestys rakentuu uutta luovalle tutkimukselle
ja jatkuvasti päivittyvälle korkealle osaamiselle – inhimilliselle
pääomalle. Yliopistot tuottavat uutta tietoa, ymmärrystä ja osaamista, joiden varaan demokratia, turvallisuus, sivistys, kestävä talous ja yhteiskunnan uusiutuminen rakentuvat. Ilman tätä perustaa Suomi jää reagoimaan maailman muutokseen sen sijaan, että kykenemme rakentamaan haluamaamme hyvää tulevaisuutta.
Suomi on risteyskohdassa. Nyt on valittava, investoimmeko tulevalla hallituskaudella tutkimukseen ja korkeakoulutukseen ja palautamme inhimillisen pääoman talouskasvun ja turvallisuuden strategiseksi ytimeksi, vai jatkammeko yliopistojen tutkimuksen ja koulutuksen alibudjetoitua linjaa ja hyväksymme matalan koulutustason, heikon tuottavuuden ja hyytyvän talouden.
Suomen menestys syntyy osaamisesta, ei mittakaavasta.
Suomi ei kasva suuremmaksi, mutta se voi edelleen kasvaa osaavammaksi.
Suomi on pienevän väestöpohjan talous pienellä kielialueella maailmassa, jossa kilpailu kiristyy. Suomi ei kilpaile halvoilla kustannuksilla, suurilla markkinoilla tai pelkällä osaajien määrällä, vaan sillä, kuinka paljon arvoa kykenemme tuottamaan osaamisellamme.
Korkeasti koulutetut osaajat rakentavat tulevaisuuden Suomen. Nuorten koulutustaso tulee saada nousuun, ja tohtorien määrää tulee kasvattaa. Määrän lisäksi tulee panostaa laatuun. Yliopistoilla tulee olla resurssit tarjota yksilön ja yhteiskunnan tarpeet täyttävää korkeatasoista koulutusta, joka perustuu uusimpaan tutkimukseen ja kehittää oppimiskykyä, kriittistä ajattelua ja muita tulevaisuustaitoja, joita tarvitaan työelämässä ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Osaamisen arvokerroin muodostuu koulutuksen laadusta.
Suomi uudistuu, kun luotamme tieteen ratkaisuvoimaan.
Merkittävimmät mahdollisuudet kasvavat uutta luovasta tutkimuksesta
Yhteiskuntaa muovaavat läpimurrot syntyvät mahdollisuudesta katsoa sinne, minne aiemmin ei ole katsottu. Uutta luova tutkimus on sitä, että perustutkimus ja soveltava tutkimus ylittävät valmiit kysymyksenasettelut ja saavat toimia ilman ennalta määrättyä päätepistettä. Läpimurrot ovat pitkien tutkimuslinjojen, uuden tiedon kertymisen ja tieteenalojen välisen vuorovaikutuksen tulosta. Näin syntyy uutta ajattelua, osaamista ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat kilpailukyvyn kohottamisen ja uusien kasvualojen harppaukset.
Suomessa tehdään korkealaatuista tutkimusta. Laatu perustuu pitkään perinteeseen luottaa koulutukseen ja tutkimukseen sekä haluun investoida niihin pitkäjänteisesti. Laatu syntyy myös tieteen vapaudesta sekä tieteen tekemisen ja arvioinnin prosesseista: tiede ohjaa tekijöitään, karsii kehnon ja vahvistaa sen, mikä kestää kriittisen tarkastelun. Siksi uutta luovaan tutkimukseen investoiminen ei ole riski, vaan edellytys yhteiskunnan kehittymiselle.
Kansallisen kestävyyden kaava
Inhimillinen pääoma on olennainen tuottavuuden ja talouskasvun lähde. Investoinnit tutkimukseen ja koulutukseen rakentavat polkua kohti uutta kasvua ja kestävää talouden perustaa. Näillä investoinneilla huolehdimme myös kulttuurisen ja henkisen hyvinvointimme perustasta: sivistyksestä, tieteestä, taiteesta.
Yliopistojen tavoitteet hallituskaudelle 2027–2031.
Luodaan parhaat edellytykset uutta luovalle tutkimukselle
- Taataan uusille ideoille ja innovaatioille parhaat kasvuedellytykset turvaamalla yliopistojen autonomia ja tieteen vapaus.
- Panostetaan kansainvälisesti korkeatasoiseen ja pitkäjänteiseen uutta luovaan tutkimukseen nostamalla yliopistojen perusrahoitusta ja kasvatetaan uutta luovan tutkimuksen rahoitusosuutta.
- Vahvistetaan ennakoitavan ja pitkäjänteisen perusrahoituksen roolia korkeakoulurahoituksessa ja toteutetaan indeksikorotukset täysimääräisinä koko hallituskauden ajan.
- Vahvistetaan sitoutuminen TKI-rahoituslain jatkamiseksi kohti vuotta 2040.
Nostetaan koulutustaso korkealle
- Vahvistetaan korkeakoulutuksen laatua, määrää ja saavutettavuutta siten, että 60 %:lla nuorista aikuisista on korkeakoulututkinto vuonna 2040.
- Rahoitetaan aloituspaikkojen määrän kasvu täysimääräisesti lisäämällä yliopistojen perusrahoitusta ja nostetaan Suomen julkisen yliopistorahoituksen kehityskulku suhteessa opiskelijamääriin ja BKT:n kehittymiseen pohjoismaiselle tasolle.
- Lisätään tohtorikoulutusta ja tuetaan yliopistojen käynnistämää tutkijakoulutuksen uudistamista.
Tuetaan uudistumista ja kansainvälisyyttä
- Suunnataan kilpailtua tutkimusrahoitusta korkean laadun ja uudistamispotentiaalin perusteella aiempaa riskipitoisempiin hankkeisiin uusien innovaatioiden ja tieteellisten läpimurtojen saavuttamiseksi.
- Kehitetään ja resursoidaan kansallisesti tutkimusdatanhallinnan palveluita, tutkimusinfrastruktuureja ja yhteistyötä.
- Kehitetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtäviä ja tutkintoja niiden omilla profiileillaan ja niiden toisiaan tukevia vahvuuksia korostaen.
- Luodaan jatkuvan oppimisen tarjonnan vahvistamiseen uusia, taloudellisesti kestäviä ratkaisuja.
- Vahvistetaan työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa ja tuetaan kansainvälisten osaajien polkuja työelämään.
Tutkimus- ja koulutusmyönteinen politiikka on voittavan leirin politiikkaa.
Kaikki ovat periaatteessa samaa mieltä tutkimuksen ja koulutuksen tärkeydestä. Mutta keskustelu junnaa paikoillaan, koska tutkimus ja koulutus nähdään sektoreina muiden joukossa.
Todellisuudessa tutkimus ja koulutus ovat kaikkien muiden sektorien tuottavuuden kerroin. Uutta luovan tutkimuksen vahvistamisella ja koulutustason nostamisella on sama yhteiskuntaa vahvistava vaikutus riippumatta siitä, kuka on vallassa. Tutkimus ja koulutus tuottavat yksilölle ja yhteiskunnalle pitkän aikavälin hyötyjä, jotka ylittävät moninkertaisesti niihin tehdyn investoinnin.
Lataa yliopistojen viestit sekä faktatietoa yliopistojen rahoituksesta ja toiminnan tuloksista, koulutustasosta ja sen merkityksestä sekä tutkimuksen vaikuttavuudesta.