Suomen talouskasvu, kilpailukyky ja tuottavuus rakentuvat korkeatasoisen osaamisen, uutta luovan tutkimuksen ja innovaatioiden varaan. Syksyn budjettiriihessä ja seuraavalla hallituskaudella tehtävät päätökset ratkaisevat sen, pystyykö Suomi nostamaan koulutustasoa ja pitämään kiinni tutkimus- ja kehittämistoiminnan kasvutavoitteista.
Syksyn budjettineuvottelujen keskeiset ratkaisut tehtiin kevään kehysriihessä. Yliopistokoulutukseen ei silloin esitetty leikkauksia tai lisäyksiä. T&K-rahoituslain mukaista rahoitusta sen sijaan karsittiin ennakoitua alhaisemman BKT-kehityksen vuoksi. BKT on nyt lähtenyt nousuun, joten uusi tarkastelu on syytä tehdä pian, jotta rahoitus pysyy ajantasaisena.
Korkeakoulutuksen määrän nosto ja laadun ylläpitäminen edellyttää resursseja – indeksi tulee säilyttää
Tuore korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio asettaa tavoitteeksi, että vuoteen 2040 mennessä 60 % nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tällä hetkellä osuus on alle 40 %.
Yliopistot korostavat, että koulutustason nostaminen edellyttää pitkäjänteistä ja riittävää rahoitusta yliopistojen koulutuskapasiteetin nostamiseksi. Yliopistojen reaalirahoitus on heikentynyt viime vuosina, ja toimintaa on tehostettu merkittävästi. Nuorten kiinnostus yliopisto-opintoihin on vahvaa, mutta nykyinen koulutuskapasiteetti ei riitä vastaamaan kasvavaan kysyntään.
Erityisen tärkeää on, että yliopistoindeksi toteutuu lain mukaisesti ja yliopistojen perusrahoitus pysyy sidottuna yleisen hintatason kehitykseen. Indeksileikkaukset merkitsisivät käytännössä merkittäviä leikkauksia yliopistokoulutukseen ja tutkimukseen ja johtaisivat Suomen tulevan talouskasvun edellytysten rapautumiseen. Suomella ei ole varaa leikata osaamisesta ja uudistumisesta, jota yliopistokoulutus ja uutta luova tutkimus synnyttävät.
Yliopistojen tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tulee vahvistaa
Yliopistot pitävät opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiesityksessään yliopistoille esittämää uutta 25 M€:n T&K-rahoituksen lisäystä ensiarvoisen tärkeänä. Rahoituksella pystyttäisiin pitämään yllä muun muassa tohtorikoulutuksen kapasiteettia, mikä on olennaista TKI-osaajien määrän kasvattamiseksi. Yliopistojen toteuttama tohtoripilotti päättyy ensi vuonna. Samalla yliopistoille siihen osoitettu valtionrahoitus vähenee 36 miljoonalla eurolla.
Tulevina vuosina kohdentamatonta T&K-lisärahoitusta tulee suunnata erityisesti yliopistoille uutta luovan tutkimuksen vahvistamiseksi. Perustutkimus luo pohjan tulevaisuuden innovaatioille, uusille liiketoiminnoille ja yhteiskunnan uudistumiselle.
Lisätietoja: Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, p. 0400 639 331