Hyppää sisältöön

Marja Sutela: Yliopistokoulutusta pandemian aikaan

 | Puheenvuorot

Tampereen yliopisto siirtyi etäopetukseen 16. maaliskuuta, muutamaa päivää ennen koronavirukseen liittyvän poikkeustilan alkua. Alkuperäisen päätöksen mukaan rajoitukset olisivat päättyneet 13. huhtikuuta, mutta valtioneuvosto on sittemmin päättänyt jatkaa tartuntojen estämiseen tarkoitettuja toimia eri kouluasteilla 13. toukokuuta saakka. Poikkeusjärjestelyjä varaudutaan jatkamaan lukukauden loppuun asti, jos pandemian rajoittaminen sitä vaatii. Aluehallintoviraston (AVI) päätöksen mukaisesti yliopiston kampuksille voivat mennä ja niillä työskennellä ainoastaan erikseen nimetyt henkilöt.

Tampereen yliopistossa siirtyminen korona-aikakauteen käynnistyi jo 5. maaliskuuta. Kyseisenä päivänä niin yliopiston johdon kuin myös tukipalveluiden esimiesten kalentereihin oli aikataulutettu valmiusharjoitus. Koronavirustilanteen takia valmiusharjoitus peruttiin ja aamupäivä käytettiin silloin vielä ei-niin-akuutin koronavirustilanteen läpikäyntiin ja valmiusorganisaation rakentamiseen. Jo seuraavana päivänä lähetin tiedekuntien dekaaneille pyynnön perustaa opetuksen valmiusryhmät sekä suunnitella toimenpiteet etäopetukseen siirtymiseksi.

Heti seuraavana viikonloppuna yliopistolle tuli tieto ensimmäisistä koronavirusinfektioon sairastuneista opiskelijoista ja noin 20 opiskelijan altistumisesta tartunnalle Hervannan kampuksella. Yliopiston vastaperustettu koronatilanneryhmä kokoontui viikonloppuna rehtorin johdolla useamman kerran ja suunnittelimme toimenpiteet tilojen turvallisuuden takaamiseksi ja opetuksen siirtämiseksi. Tämän jälkeen koronatilanteen vaatimat poikkeusjärjestelyt ovatkin vieneet valtaosan viikoittaisesta työajastani.

Etäopetusta ja -opiskelua takana reilu kuukausi

Siirtyminen etäopetukseen tapahtui hämmästyttävän nopeasti. Vaikka etäopetuksen lisäämisen tarpeesta on puhuttu vuosikausia, muutostahti oli ollut maltillista. Mutta kun muutos oli pakko tehdä, siihen pystyttiin viikossa. Muutoskykyä olivat eittämättä kasvattaneet edellisen hallituksen kärkihankkeet, joissa kehitettiin korkeakouluihin digitaalista oppimateriaalia ja tuettiin digipedagogiikkaa. Mahtoiko kukaan arvata, missä laajuudessa korkeakoulujen verkostomaisen kehitystyön tuloksia sovelletaan nyt käytännössä.

Etäopetukseen ja -opiskeluun siirtyminen on ollut kuormittavaa sekä opetushenkilöstölle että opiskelijoille, varsinkin kun tietoa poikkeustilan kestosta tai mahdollisesta pitkittymisestä ei ole olemassa. Tampereen yliopisto on tarjonnut henkilöstölle ja opiskelijoille tukea niin pedagogisiin kysymyksiin kuin myös mielen jaksamiseen. Tampereen korkeakouluyhteisön hyvinvointikysely työskentelystä ja opiskelusta koronaepidemian aikana käynnistyi 6. huhtikuuta.

Etäopetuksen ja -opiskelun aikaa on nyt eletty reilu kuukausi. Olemme varautuneet siihen, että paluuta kampukselle ei loppukevätlukukautena ole. Tenttiminenkään kampuksilla ei ole enää mahdollista ja osaamisen arviointi täytyy toteuttaa eri tavalla kuin olemme tottuneet. Poikkeustilanteessa on hyväksyttävä, ettei opetusta voida toteuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti vaan saatetaan joutua tinkimään esimerkiksi ei-kriittisistä osaamistavoitteista, henkilökohtaisen palautteen antamisesta, opintojaksojen suoritusten valvonnasta ja poikkeustapauksissa myös arvioinnin tarkkuudesta. Tässä tilanteessa on kaikkein tärkeintä varmistaa, että opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus oppia ja että he pystyvät etenemään opinnoissaan ja myös valmistumaan.

Koronatilanteessa tarvitaan yliopistojen yhteistyötä

Unifin opetuksen vararehtoriryhmä on kokoontunut poikkeustilan aikana viikoittain. Suurena kysymyksenä on ollut kevään valintakokeiden järjestäminen. Huolellisen harkinnan jälkeen päädyimme siihen, että perinteisiä valintakokeita ei pandemiatilanteessa ole mahdollista järjestää turvallisesti. Kevään satojen eri valintakokeiden uudelleenorganisointi on valtava työ ja testi myös yliopistojen väliselle yhteistyölle, yhteisten linjausten aikaansaamiselle sekä tiedottamiselle. Valintakokeiden muutokset aiheuttavat ymmärrettävästi huolta sekä hakijoissa että heidän vanhemmissaan.

Elämme vielä keskellä koronakriisiä eikä meillä ole tietoa tilanteen normalisoitumisen aikataulusta. Alun epätodellisen tunteen jälkeen etätyöskentely ja ihmiskontaktien välttäminen ovat jo muodostuneet normaaliksi toimintavaksi.  Tulevasta emme vielä tiedä, mutta koronakriisin vaikutukset tulevat olemaan merkittävät niin suomalaisen yhteiskunnan kuin yliopistojen taloudenkin kannalta. Tulevaisuudenuskoa kuitenkin luovat kevään yhteishaun kasvaneet hakijamäärät niin yliopisto- kuin amk-sektorilla. Keskellä kriisiä ihmiset näkevät koulutuksen avaavan uusia mahdollisuuksia ja luovan uskoa tulevaisuuteen.

Kirjoittaja on koulutuksen vararehtori Tampereen yliopistossa.

Kuva: Joel Forsman

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Puheenvuorot

Yliopistot uudistavat tutkijakoulutusta

Helsingin Sanomat käsitteli (28.10.) Helsingin yliopiston uusia tohtorintutkinnon vaatimuksia. On tärkeää huomata, että tutkijakoulutuksen kehittäminen ei ole yksittäisten yliopistojen kilpailua, vaan kaikkien yliopistojen...

 | Puheenvuorot

Korkeakouluharjoittelija Ilona Vanhanen: Harjoittelu Unifissa avaa näkökulmia tutkimus- ja koulutuspolitiikkaan

Korkeakouluharjoitteluni yliopistojen rehtorineuvosto Unifissa tuli päätökseen toukokuun lopussa. Viimeisen neljän kuukauden aikana olen päässyt sukeltamaan tutkimus- ja koulutuspolitiikan maailmaan verkkosivujen ja...

 | Puheenvuorot

Rehtori Jukka Kola: Mitä eurooppalaiset yliopistot tarvitsevat parantaakseen EU:n kestävää kilpailukykyä sekä kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta? 

Yliopistot rakentavat ja vahvistavat Euroopan kestävää kilpailukykyä sekä kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Tiede, tutkimus ja korkein koulutus sekä taide ja kulttuuri...