Hyppää sisältöön

Akava, Arene ja Unifi vaativat koulutuksen pitkän aikavälin rahoitussuunnitelmaa hallitusohjelmaan

 | Tiedotteet ja uutiset

Akava, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi esittävät uuden, koulutuksen pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman kirjaamista seuraavan hallituksen ohjelmaan. Suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta tulisi muodostaa parlamentaarinen yhteisymmärrys.

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren esitti koko koulutusjärjestelmän kattavan rahoitussuunnitelman kirjaamista seuraavan hallituksen ohjelmaan Akavan eduskuntavaalipaneelissa tammikuun puolivälissä. Esitys sai puolueilta myönteisen vastaanoton.

– Parlamentaarinen sopu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioasioissa on osoittanut, että eduskuntapuolueiden yhteistyöllä on mahdollista saada aikaan kestäviä uudistuksia ja jatkuvuutta. Koulutusjärjestelmä on yhteiskuntamme kulmakivi, mutta sen rahoitus on liian epävarmalla pohjalla. Suunnitelmaa ja sitoutumista vaalikausien yli tarvitaan, Löfgren sanoo.

Löfgren pitää kestämättömänä, että kiristyviä vaatimuksia koulutusmäärien lisäämisestä ja jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan laajentamisesta esitetään korkeakouluille, mutta samalla rahoitusta tai henkilöstöresursseja ei nosteta tai kasvateta läheskään samassa suhteessa.

Korkeakouluihin on tällä hallituskaudella lisätty yli 12 000 aloituspaikkaa. Rahoitus näille lisäyksille on ollut riittämätön ja korkeakoulutusta on edelleen lisättävä voimakkaasti. Jo tulevana kesänä ollaan tilanteessa, jossa korkeakoulut joutuvat tekemään esitykset tutkintomääristä opetus- ja kulttuuriministeriölle ilman tietoa tulevien vuosien resursseista.

Unifin puheenjohtaja, rehtori Jukka Kola toteaa, että pitkän aikavälin suunnitelman ohella tämä rahoitusvaje tulisi huomioida jo nyt valmisteltaessa julkisen talouden suunnitelmaa vuodelle 2024. Työmarkkinoille tarvitaan yhä enemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita osaajia. Kola painottaa, että tässä tavoitteessa ei ole varaa pitää yhtäkään välivuotta.

– Kunnianhimoisten TKI-tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan myös suuri määrä lisää tohtoreita. Tohtorikoulutuksen lisäämiseksi TKI-panostuksia on kohdennettava korkeatasoiseen tutkimukseen, johon väitöskirjatutkijat kiinnittyvät, Kola toteaa.

Arenen puheenjohtaja, rehtori Mervi Vidgrén painottaa, että monimutkaiset globaalit ja kansalliset haasteet edellyttävät moninaista korkeakoulutusta.

– Nyt on aika vahvistaa koulutusmahdollisuuksia, ei kaventaa niitä. Tämä edellyttää, että huolehdimme sekä korkeakoulutuksen että tutkimuksen monipuolisuudesta koko maassa ja luomme mahdollisuuksia korkeakoulutukseen erilaisista taustoista tuleville, Vidgrén toteaa.

Lisätietoja

Unifin toiminnanjohtaja Tanja Risikko, puh. 040 195 2037

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Tiedotteet ja uutiset

Kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen vaatii panostuksia osaamiseen

Puoliväliriihestä tarvitaan linjauksia Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi ja uutta luovan tutkimuksen vahvistamiseksi. Näin luodaan perustaa vaikuttavalle TKI-toiminnalle ja kasvatetaan työn...

 | Tiedotteet ja uutiset

EU:n 10. puiteohjelma (FP10) tulee säilyttää itsenäisenä ja ensisijaisesti tieteen ja tutkimuksen ohjaamana  

Eurooppa tarvitsee pitkäjänteisen ja budjetiltaan kunnianhimoisen tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman, joka perustuu korkeaan laatuun ja huippuosaamiseen.   Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry...

 | Tiedotteet ja uutiset

Visio 2040: Investoinnit inhimilliseen pääomaan rakentavat menestyvää Suomea ja luovat tulevaisuususkoa

Suomi tarvitsee vahvan yhteisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision kohti vuotta 2040. Tarvitsemme laajapohjaista kansallista sitoutumista ja investointeja koulutustason nostoon, uutta luovan...