Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2026 leikkaa yliopistojen rahoitusta 90 miljoonalla eurolla. Toteutuessaan ehdotus romuttaisi Suomen mahdollisuudet nostaa nuorten koulutustataso 50 prosenttiin sekä parlamentaarisen TKI-työn tavoitteiden toteutumisen.
Valtiovarainministeriön 8.8. julkaisema budjettiehdotus sisältää ministeri Riikka Purran (PS) aiemmin julkistamat ehdotukset uusiksi sopeutumistoimiksi sekä kevään kehysriihessä yliopistoihin kohdistetut leikkauspäätökset. Ehdotus ei sisällä kehysriihen yhteydessä korkeakouluille esitettyä 100 miljoonan euron kertalisäystä opiskelijamäärien lisäämiseen. Yliopistojen perusrahoitukseen esitetään 56,2 miljoonan euron leikkausta ja lisäksi yliopistoindeksin jäädyttämistä, jonka vaikutukseksi ministeriö on arvioinut 59 miljoonaa euroa. Leikkausten ohella yliopistoille kohdistettaisiin T&K-rahoitusta 20 miljoonaa euroa sekä opiskelijamäärän kasvattamiseen rahoitusta 6,4 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan yliopistojen rahoitus laskisi vuonna 2026 noin 90 miljoonaa euroa.
Lisäksi parlamentaarisesti sovittua T&K-rahoituksen kasvutavoitetta esitetään lykättäväksi vuoteen 2035 erityisesti Suomen Akatemian ja yliopistojen rahoituksia karsimalla.
– VM:n ehdotus leikkaa perustan Suomen tulevalta talouden kasvun ja hyvinvoinnilta ja on ristiriidassa hallituksen omien tavoitteiden kanssa, sanoo Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen.
Budjettiriihestä on löydettävä kasvua vauhdittavia ratkaisuja
Koulutus, tutkimus ja aidot uudet innovaatiot ovat tutkitusti pitkällä tähtäimellä tulevan kestävän kasvun ja hyvinvoinnin perusta. Suomen tulevan kasvupotentiaalin kannalta yliopistojen toimintaedellytysten vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää.
– Liikkumatila budjettiriihessä on pieni. Se tulee ehdottomasti käyttää osaamisen ja tutkimuksen vahvistamiseen. Kaikkien haasteiden keskellä tarvitsemme korkeaa osaamista, uusia ideoita ja innovaatioita, joiden avulla pystymme uudistamaan yhteiskuntaa, luomaan hyvinvointia sekä vahvistamaan Suomen taloutta, sanoo Holopainen.
Sovitusta T&K-lisärahoituksesta on ensi vuodelle kohdentamatta arviolta 30 miljoonaa euroa. Se kannattaa kohdentaa yliopistojen T&K-toimintaan. Esimerkiksi Ruotsissa julkista T&K-rahoitusta kohdennetaan erityisesti yliopistojen tutkimustoimintaan ja sitä ollaan vahvistamassa pysyvästi 1,6 miljardilla kruunulla vuoteen 2028 mennessä. Tämä olisi hyvä resepti Suomenkin talouden kasvulle. Yliopistojen parempi ja pitkäjänteisempi resursointi mahdollistaisi muun muassa tiiviimmän yritysyhteistyön.
Suomen Akatemian ja Business Finlandin kautta jaettava kilpailtu tutkimusrahoitus on kasvamassa. Rahoitusperusteissa on jatkossakin pidettävä kiinni tutkimuksen laadun perusteella tapahtuvasta kilpailusta tutkimusala. ja teknologianeutraalisti.
Kehysriihessä luvattiin 100 miljoonan euron kertapanostus korkeakoulujen aloituspaikkoihin koulutustason nostamiseksi. Tästä on tärkeä pitää kiinni, jotta emme jää enempää jälkeen verrokkimaiden koulutustasosta. Lisäpanostus on perusteltua osoittaa yliopistoille. Uusien ylioppilaiden koulutustoiveet kohdistuvat ensisijaisesti yliopistoihin, mutta koulutuskapasiteetti ei riitä vastaamaan kysyntään. Yliopistojen koulutuksen rahoitusta vahvistamalla saadaan nuoret nopeammin korkeakouluopintojen pariin ja edelleen työelämään.
Yliopistot ovat tehostaneet toimintaansa systemaattisesti. Jo nyt Suomen yliopistot toimivat opiskelijamääriin suhteutettuna 20-35 prosenttia pienemmällä rahoituksella kuin yliopistot Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Toteutuessaan leikkaukset tarkoittaisivat yliopistojen toiminnan supistamista entisestään. Henkilöstöä jouduttaisiin vähentämään, opiskelijamääriä tarkastamaan alaspäin ja uutta luovaa tutkimustoimintaa karsimaan. Hallituksen tavoite nostaa korkeakoulutettujen osuutta lähemmäs OECD-maiden keskiarvoa jouduttaisiin myös hyvästelemään. VM:n esitys on myrkkyä myös tavoitteille rakentaa ja houkutella aiempaa korkeamman arvolisän yritystoimintaa.
Lisätietoja:
Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, p. 0400 639331