Hyppää sisältöön

Yliopistoille ei lisäleikkauksia budjettiriihessä

 | Tiedotteet ja uutiset

Eilen päättyneissä hallituksen budjettineuvotteluissa ei päätetty uusista leikkauksista yliopistojen rahoitukseen. Julkaistujen tietojen mukaan yliopistojen perusrahoitusta leikataan ensi vuonna kehysriihessä päätetty 56,2 miljoonaa euroa. Lisäksi yliopistojen tutkimustoimintaan osoitetaan 20 miljoonaa euroa lisärahoitusta ja aloituspaikkoihin 2,6 miljoonaa euroa. Tehdyillä päätöksillä yliopistojen perusrahoitus laskee 33,6 miljoonaa euroa vuonna 2026.  

– Pahimmat leikkausskenaariot eivät toteutuneet, mutta yliopistojen rahoitus heikentyy joka tapauksessa, sanoo Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen.  

Hallitus päätti lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja sekä toteuttaa ilman korkeakoulupaikkaa jääneille, toisen asteen koulutuksesta valmistuneille maksuttoman 30 opintopisteen opintosetelin avoimeen yliopistoon tai avoimeen ammattikorkeakouluun. Toimiin kohdennettavat yhteensä 100 miljoonan euron määrärahat valmistellaan sisällytettäväksi täydentävään talousarvioehdotukseen. Toteuttamisesta ei ole vielä tarkempia tietoja. 

– Opintosetelillä on potentiaalia helpottaa ja nopeuttaa nuorten pääsyä opiskelemaan. Kokonaisuudessaan 100 miljoonan euron panostus on positiivinen asia ja toteutuessaan lieventää perusrahoituksen leikkausten vaikutuksia ensi vuonna. Leikkausten ja määräaikaisten lisäysten kokonaisvaikutuksena koulutukseen käytettävissä oleva raha kuitenkin pienenee. Koulutustason nostamiseksi tarvitaan pitkäjänteinen suunnitelma. Aloituspaikkoja ei ole realistista lisätä vähenevällä rahoituksella, toteaa Holopainen. 

Hallitus hakee säästöjä T&K-toiminnan lisärahoituksesta

Hallitus päivitti budjettiriihessä parlamentaarisen sovun ja T&K-rahoituslain mukaista tavoitetta kasvattaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta neljään (4) prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Julkisen rahoituksen osuus kokonaisuudesta on 1,2 prosenttia. Uusiempien BKT-lukujen valossa vuosien 2026 ja 2027 T&K-rahoitus ei kasva aiemmin suunnitellun mukaisesti, mutta itse tavoitteeseen ei esitetty muutoksia. 

– Tavoitteessa ja rahoituksen tavoiteuralla pysyminen on keskeisintä. T&K-toiminta on keskeisessä roolissa talouden uudistumisessa ja pitkäjänteiselle kasvulle. Julkisen talouden tilanne on vaikea, mutta tutkimukseen ja koulutukseen investoimalla suunta on mahdollista kääntää, sanoo Holopainen. 

Hallituksen talousarvioesitys julkaistaan myöhemmin syyskuussa. 

Lisätietoja:
Heikki Holopainen, toiminnanjohtaja, Unifi, p. 0400 639 331

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Tiedotteet ja uutiset

Yliopistot yhdistävät voimansa – näin tekoäly tuodaan viisaasti tutkimuksen, opetuksen ja innovoinnin tueksi

Suomella on erinomainen tilaisuus nousta tekoälyn hyödyntämisessä globaaliin kärkeen ja Euroopan veturiksi. Yliopistojen yhteisistä tekoälytoimista linjataan kevään 2026 aikana. Miten tekoäly...

 | Tiedotteet ja uutiset

Visio 2040: Korkeatasoinen tieteellinen tutkimus on nostettava vision keskiöön

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision tulee tarjota innostava ja rohkaiseva näkymä tulevaisuuden Suomeen, joka menestyy ja voi hyvin korkeatasoiseen tutkimukseen ja koulutukseen...

 | Tiedotteet ja uutiset

Unifi ja SYL: Opintosetelikokeilussa on potentiaalia, mutta yliopistojen perusrahoitusta leikataan taas

Hallituksen kertaluonteisilla panostuksilla lisäaloituspaikkoihin ei ole vaikutusta koulutustason nostoon. Jatkuvat leikkaukset perusrahoituksesta syövät koulutuksen laatua ja tutkimuksen volyymia. Suunta on väärä:...