Valtiovarainministeriön ehdotus julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2027-2030 ei sisällä uusia leikkauksia yliopistoille. Koulutustason nosto vaatii kuitenkin lisärahoitusta, ja t&k-lisärahoitusta on perusteltua suunnata yliopistojen tutkimustoimintaan, joka luo perustaa Suomen tulevalle kasvulle.
Valtiovarainministeriön 26.2.2026 julkaisema ehdotus valtiotalouden kehyksiksi ei esitä uusia leikkauksia yliopistojen rahoitukseen ja sisältää jo aiemmin esitetyn kertaluonteisen lisäpanostuksen koulutus- ja osaamistason nostoon. Tämä on positiivinen signaali haastavassa taloustilanteessa: Suomen on jatkossakin ehdottoman tärkeä investoida korkeaa osaamista tuottavaan koulutukseen ja uutta luovaan tutkimukseen, jotka ovat innovaatioiden ja tuottavuuden kehittymisen perusta.
Yliopistojen toiminnalle on erityisen tärkeää, että yliopistoindeksi toteutuu lain mukaisesti. Indeksi vastaa inflaatiosta aiheutuvaan kustannusten nousuun ja on edellytys sille, että yliopistojen toiminnan volyymi voidaan säilyttää aiemmalla tasolla. Yliopistojen toimintaa haastaa perusrahoituksen pienentyminen: yliopistojen perusrahoitusta leikattiin tänä vuonna 56,2 miljoonaa euroa.
Koulutustason nosto vaatii pitkäjänteistä lisärahoitusta
Hallituksen tavoite nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä kohti 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vaatii toteutuakseen pitkäjänteistä lisärahoitusta. 100 miljoonan euron kertapanostus ei vie Suomea tavoitteiseen eikä muuta kokonaiskuvaa rahoituksen vähentymisestä. Suomessa korkeakoulujen rahoitus opiskelijamäärään suhteutettuna on jo nyt 25-35 prosenttia alemmalla tasolla kuin Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa.
– Perusrahoituksen leikkausten ja määräaikaisten lisäysten yhteissaldo jää miinukselle eli käytännössä koulutukseen käytettävissä oleva raha pienenee. Koulutustason nostamiseksi nykyisestä noin 40 prosentista 50:een tarvitaan pitkäjänteinen, uskottava suunnitelma. Aloituspaikkoja ei ole realistista lisätä vähenevällä rahoituksella, sanoo Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen.
Lisäpanostus on perusteltua osoittaa yliopistoille. Uusien ylioppilaiden koulutustoiveet kohdistuvat ensisijaisesti yliopistoihin, mutta koulutuskapasiteetti ei riitä vastaamaan kysyntään.
T&K-lisärahoitusta on suunnattava yliopistojen tutkimustoimintaan
Ministeriön esityksessä ei oteta kantaa t&k-rahoituslain mukaisen t&k-lisärahoituksen suuntaamisesta ensi vuodelle tai siitä eteenpäin. Unifi pitää tärkeänä, että vuonna 2027 käytettävissä olevaa t&k-lisärahoitusta suunnataan yliopistojen tutkimustoimintaan. Rahoituksella kyetään vahvistamaan yliopistoissa tehtävää kansainvälisesti korkeatasoista uutta luovaa tutkimusta, mikä luo edellytyksiä pitkäjänteiselle ja kestävälle talouden kohentumiselle. Yliopistot ovat tunnistaneet rahoituksen käyttökohteiksi muun muassa yliopistojen tutkimushenkilöstön yritysyhteistyöhön suuntautuvat TKI-kaudet, korkeatasoisten yliopistojen ja yritysten yhteistyötä vahvistavien tutkimushankkeiden määrän lisäämisen ja tutkimusinfrastruktuurit.
Jos yliopistojen tutkimusrahoitukseen ei tehdä kohdennuksia, rahoitus vähenee ensi vuonna. T&k-lisärahoituksella käynnistetty tohtoripilotti päättyy vuonna 2027, ja sen rahoitus vähenee jo viimeisenä rahoitusvuonna. Tohtoripilotti on tähän mennessä päässyt tavoitteisiinsa yli odotusten, ja se on osoittanut yliopistojen kyvyn skaalata tohtorikoulutusta nopeasti. Tutkimus- ja innovaationeuvoston tuoreen arviointiraportin mukaan t&k-lisärahoituksen hyödyt kansantaloudelle voivat jäädä toteutumatta, jos t&k-osaajia ei kouluteta riittävästi. Jotta yliopistot pystyvät vastamaan pitkäjänteisesti eri sektoreiden kasvavaan tutkijatarpeeseen, on tutkijakoulutuksen rahoitusta vahvistettava pysyvästi jo ensi vuonna ennen tohtoripilotin loppumista.
Lisätietoja: Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, p. 0400 639331