Suomen tulee vahvistaa TKI-osaamista pitkäjänteisesti koko TKI-järjestelmän ja -toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tutkijakoulutettujen T&K-osaajien eli yliopistojen kouluttamien tohtorien määrää tulee kasvattaa entisestään. Yliopistojen T&K-rahoitusta vahvistamalla kasvatetaan tehokkaasti korkeatasoista T&K-osaamista koko järjestelmässä.
Tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) 9.1.2026 julkaisemat TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat luovat perustaa Suomen TKI-toiminnan johdonmukaiselle kehittämiselle. TIN toteaa tiedotteessaan, että näillä viidellä valinnalla vastataan yhteiskunnallisiin ja globaaleihin haasteisiin, joihin Suomessa on osaamista. Valinnoilla pyritään vahvistamaan kestävää kasvua, talouden ja yhteiskunnan uudistumista ja kokonaisturvallisuutta.
Strategiset valinnat ovat data ja datapohjainen arvonluonti; murrosteknologiat; terveys ja hyvinvointi; ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus sekä turvallisuus, resilienssi ja puolustus.
– Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaamat strategiset valinnat ovat monialaisia ja toisiinsa liittyviä. Yliopistoissa tehdään laaja-alaisesti korkeatasoista ja monitieteistä tutkimustoimintaa, joka kohdistuu strategisten valintojen alueelle ja luo perustaa TKI-toiminnan laadulle ja vaikuttavuudelle, sanoo Unifin puheenjohtaja, rehtori Jari Ojala.
TKI-työhön tarvitaan lisää tohtoreita
Vaikuttava T&K-toiminta ja -yhteistyö sekä T&K-investointien kasvu toteutuu vain, jos osaamiseen ja osaajiin panostetaan riittävästi. Suomen hallituksen investointi tohtoripilottiin eli 1 000 uuden tohtorin kouluttamiseen on ollut jo merkittävä panostus tohtorien ja tutkimustyön määrän kasvattamiseksi. Tohtoripilotti päättyy vuonna 2027. Nyt tulee tehdä päätöksiä tutkijakoulutuksen pysyvämmästä kasvattamisesta.
– Koko TKI-järjestelmään tarvitaan lisää tutkijakoulutettuja osaajia eli tohtoreita. Maltillistenkin arvioiden mukaan vuosittain tarvitaan 2 000 uutta T&K-tehtävissä työskentelevää tohtoria. Yliopistot kykenevät kasvattamaan korkealaatuista tutkijakoulutusta nopeastikin, kuten yliopistojen OKM:n rahoituksella käynnistämä tohtoripilotti osoittaa, sanoo Ojala.
Yliopistojen tutkijakoulutuksen ja tieteellisesti korkeatasoisen ja ainutlaatuisen osaamisen vahvistaminen on keskeinen osa strategisten valintojen tukemista, TKI-toiminnan riskinottokyvyn lisäämistä ja TKI-investointien houkuttelua.
Yliopistoilla on kyvykkyys ja osaaminen järjestää kansainvälisesti laadukasta tutkijakoulututusta, joka antaa valmiudet työskentelyyn työelämän eri sektoreilla. Yli 2/3 tohtoreista työskentelee muualla kuin yliopistoissa, ja yksityisellä sektorilla työskentelevien tohtorien määrä kasvaa voimakkaimmin. Erityisesti startup -yrityksissä tohtoreiden osuus on suuri.
Satsaukset uutta luovaan tutkimukseen kasvattavat Suomen kiinnostavuutta kansainvälisesti
Tutkimus- ja innovaationeuvosto on linjannut kahdesta kärjestä TKI-järjestelmän kehittämisessä. Jatkossa tavoite on lisätä TKI-toiminnan riskinottokykyä ja houkutella Suomeen lisää TKI-investointeja.
Kärjet ovat perusteluja. Molempien toteutumiseksi tarvitaan ennakoitavia ja pitkäjänteisiä panostuksia korkeatasoiseen uutta luovaan tieteelliseen tutkimukseen, huippuluokan tutkimusinfrastruktuureihin sekä eri toimijoiden yhteistyöhön.
– Uskottava toiminta strategisten valintojen ja kärkien parissa edellyttää korkeatasoista TKI-toimintaa yliopistojen huipputason perustutkimuksesta innovaatiokyvykkäisiin yrityksiin sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä, sanoo Ojala.
Suomen TKI-toiminnan yhdeksi kipukohdaksi on tunnistettu se, että toiminta keskittyy liikaa olemassa olevan paranteluun sen sijaan, että panostaisimme uudistumista ruokkiviin radikaaleihin innovaatioihin. Tämä heikentää maamme kilpailukykyä. T&K-järjestelmän riskinottokyvyn kasvattaminen antaa toivottavasti eväitä siihen, että jatkossa Suomi investoi vahvemmin uutta luovaan tieteelliseen tutkimukseen, joka on perusta uusille innovaatioille.
Lisätietoja:
Unifin puheenjohtaja, rehtori Jari Ojala, puh. 0400 247 387
Toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, Unifi, p. 0400 639 331