Suomen tulee investoida rohkeasti inhimillistä pääomaa vahvistavaan yliopistokoulutukseen ja uutta luovaan tutkimukseen, jotka ovat innovaatioiden, uudistumisen ja tuottavuuden kehittymisen sekä tulevan kasvun moottori. Lisäleikkaukset yliopistoilta heikentäisivät entisestään Suomen edellytyksiä luoda uutta kasvua.
Hallituksen huhtikuisesta kehysriihestä haetaan päätöksiä Suomen tulevan kasvun vauhdittamiseksi. Yliopistot korostavat yhteisessä viestissään hallitukselle inhimillisen pääoman kasvattamisen merkitystä: julkiset panostukset tutkimukseen ja koulutukseen kasvattavat Suomen inhimillistä pääomaa, johon tuottavuuden ja talouden kasvu sekä yhteiskunnan uudistuminen nojaavat. Suomen tulee vahvistaa yliopistojen perusrahoitusta ja pitää kiinni t&k-rahoituslaista ja t&k-menojen 4 %:n tavoitteesta.
– Yliopistoilla on aivan keskeinen rooli siinä, miten Suomi menestyy tulevaisuudessa. Jokainen euro pois yliopistojen perusrahoituksesta on pois Suomen tuottavuuden kehittymisestä ja tulevasta kasvusta ja hyvinvoinnista, sanoo Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen.
Yliopistojen yhteiset viestit kehysriiheen ovat:
Pidetään kiinni yliopistoindeksistä ja vahvistetaan yliopistojen perusrahoitusta koulutustason ja osaamisen kasvattamiseksi sekä tutkimuksen laadun ylläpitämiseksi.
- Yliopistojen ydintoiminta rahoitetaan julkisella perusrahoituksella: Kaikki tutkintokoulutus toteutetaan perusrahoituksella. Perusrahoitus mahdollistaa pitkäjänteisen korkeatasoisen tutkimuksen teon.
- Yliopistojen toiminnalle on erityisen tärkeää, että yliopistoindeksi toteutuu lain mukaisesti. Indeksi vastaa inflaatiosta aiheutuvaan kustannusten nousuun ja on edellytys sille, että yliopistojen toiminnan volyymi voidaan säilyttää aiemmalla tasolla.
- Hallituksen tavoite nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä kohti 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vaatii toteutuakseen pitkäjänteistä lisärahoitusta.
- Opiskelijamäärien pysyvä lisääminen ilman pysyvää rahoitustason nostoa johtaa laatukompromisseihin ja osaamistason laskuun.
- Lisärahoitus koulutustason nostoon on perusteltua osoittaa yliopistoille. Uusien ylioppilaiden koulutustoiveet kohdistuvat ensisijaisesti yliopistoihin, mutta koulutuskapasiteetti ei riitä vastaamaan kysyntään.
Suunnataan T&K-lisärahoitusta yliopistojen uutta luovaan korkeatasoiseen tutkimukseen.
- Korkealaatuinen, uutta luova perustutkimus rakentaa pohjan uusille läpimurroille ja innovaatioille.
- Tuottavuuden kehittymisen keskeinen edellytys on, että t&k-rahoituslaista pidetään kiinni ja että Suomen t&k-menot ovat 4 % bkt:sta vuonna 2030.
- Julkista t&k-lisärahoitusta tulee suunnata yliopistojen t&k-toimintaan suurimman mahdollisen vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi. Yliopistotutkimuksen hyödyt säteilevät laajasti yrityskenttään ja yhteiskuntaan ja vahvistavat niiden t&k-kapasiteettia. Esimerkiksi Ruotsissa julkista t&k-rahoitusta kohdennetaan erityisesti yliopistojen tutkimustoimintaan ja rahoitusta ollaan vahvistamassa pysyvästi 1,6 miljardilla kruunulla vuoteen 2028 mennessä.
- Tohtoripilotti on osoittanut, että yliopistot pystyvät skaalaamaan ja uudistamaan tutkijakoulutusta nopeasti ja vaikuttavasti. Pilottirahoitus päättyy 2027. Tutkijakoulutuksen rahoitusta on vahvistettava pysyvästi, jotta tutkimusosaaminen ei muodostu TKI-toiminnan ja kasvun esteeksi. Maltillisimpienkin arvioiden mukaan Suomi tarvitsee 2 000 uutta t&k-toiminnassa työskentelevää tohtoria vuosittain.
Yliopistojen perusrahoituksen leikkaaminen syö maamme inhimillistä pääomaa
Yliopistojen perusrahoituksesta leikattiin tänä vuonna 56,2 miljoonaa euroa. Perusrahoitus on laskenut reaalisesti yli 6 % vuodesta 2010. Samanaikaisesti opiskelijamäärä ja tutkimusvolyymi ovat nousseet. Kokopäiväisiin opiskelijamääriin suhteutettuna korkeakoulujen rahoitus on Suomessa 25-35 % alemmalla tasolla kuin Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Rahoituksen painopiste on myös muuttunut siten, että aiempaa suurempi osuus rahoituksesta on korvamerkittyä ja määräaikaista.
Lue lisää yliopistojen rahoituksen kehityksestä sekä koulutustason nostoon liittyvistä näkökulmista täällä.
Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, Unifi, p. 0400 639 331