Hyppää sisältöön

Mika Kalliomaa: Suomi tarvitsee osaamisen huoltovarmuutta

 | Blogi

Suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuus herättää tällä hetkellä suurta mielenkiintoa eri puolilla Eurooppaa. Suomalainen malli sai alkunsa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamasta nälänhädästä. Huoltovarmuusjärjestelmäämme kehitettiin voimakkaasti talvi- ja jatkosodan seurauksena. Veikko Huovisen Hamsterin ajatuksen mukaisesti kesällä ja syksyllä pitää varautua talveen.

Ukrainan sota on jälleen kerran muistuttanut, että materiaalinen varautuminen ja kriisiaikainen huoltovarmuus ovat elintärkeitä kansakunnalle. Toinen muistutus on, että henki on materiaalia vahvempi. Henkiseen vahvuuteen tulee myös panostaa.

Vaikka huoltovarmuus on kehitetty kansakuntamme materiaalisen varautumisen varmistamiseen, on viime aikana käyty julkisuudessa keskustelua tiedon, osaamisen ja kulttuurin huoltovarmuudesta. Ajatus on ollut, että yhteiskunnallisen varautumisen tulisi kohdistua myös kriittiseen aineettomaan pääomaan.

Tutkimuksella varaudumme tuleviin kriiseihin

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on rakentunut 1860-luvulla luodun kansakoululaitoksen kautta syntyneeseen yleissivistykseen ja vahvaan osaamiseen. Vahva yliopistolaitos on luonut pohjan tieteelliselle tutkimukselle ja opetukselle Suomessa. Valeuutisten ja pintatodellisuuden aikakaudella tutkitun tiedon ja siihen perustuvan opetuksen merkitys vain kasvaa.

Koronapandemian ja Ukrainan sodan aiheuttaman kriisin aikana kansalaisten luottamus tieteeseen on säilynyt vahvana, jopa vahvistunut. Uusimmassa Tiedebarometrissa tiede saa kansalaisilta vahvan tuen.

Lähes kaksi kolmasosaa Tiedebarometriin vastanneista ilmoitti, että tiede kiinnostaa. Kiinnostus on noussut edellisestä kyselystä, mikä osoittaa sen, että tiede on tullut lähemmäs ihmisten arkielämää. Kriiseissä tutkittu tieto on auttanut. Tiedeviestinnässä on myös onnistuttu.

Maanpuolustuskorkeakoulun kannalta voi olla nöyrän kiitollinen siitä, että Puolustusvoimat nousi Tiedebarometrissa luotetuimmaksi organisaatioksi. Yhteiskunnalliseen keskusteluun voimme valmistautua viestinnällisellä varautumisella, mutta viestinnän sisältö syntyy asiantuntijuudesta pitkän ajan vaativana työnä.

Tieteellinen tutkimus rakentaa asiantuntijuutta tuleviin kriiseihin. Se edistää selviytymistämme ja vahvistaa näin yhteiskunnallista vakautta. Tieteellistä tutkimusta tarvitaan riittävän laajasti ja eri tieteenaloilla, koska emme voi tietää etukäteen, mitä osaamista ja asiantuntijuutta tulevissa kriiseissä tarvitaan.

Tulevaisuudessa tarvittava osaaminen tehdään tänään

Tulevaisuus ei synny, vaan se rakentuu tämän päivän päätöksillä. Olemme tottuneet pitämään vahvaa yhteiskunnallista sivistyspohjaa itsestäänselvyytenä. Liian itsestään selvinä pidetyt asiat voivat olla vaarassa unohtua ja sitä kautta hiipua pois.

Kansainvälistyvässä maailmassa jokaisen maan täytyy varmistaa oma kriittinen selviytyminen. Tämä koskee myös osaajia ja tieteen tekemistä. Pitkäjänteinen ja vakaa panostaminen tutkimukseen ja koulutukseen luo ennakoitavuutta ja varmuutta sille, että kansakuntamme selviää myös tulevaisuudessa.

Suomi ei voi mitään maantieteelle, mutta Suomi voi vaikuttaa positioonsa monin tavoin. Tässä Suomen valtti – ja tärkeä osa myös Suomen maakuvaa ja houkuttelevuutta – on osaaminen.

Materiaalisen varautumisen analogiaa lainatakseni: osaamisen huoltovarmuus on sitä, että hankimme tutkimuksella ja koulutuksella aineetonta pääomaa tulevaisuuden käyttöä varten. Tämä aineeton pääoma ei odota luolissa ja varastoissa, vaan luo koko ajan uutta osaamista. Tarvitsemme muuttuvassa maailmassa elinvoimaisia yliopistoja osaamisen tuotantolaitoksina sekä logistiikkakeskuksina kanavoimaan osaamista yhteiskuntamme hyödyksi.

Tasavallan presidentti on sanonut, että itsenäisyys on lahja ja tehtävä. Olemme jo sukupolvien ajan saaneet itsenäisyyden lahjaksi. Jokaisella sukupolvella on tehtävä vaalia itsenäisyyttä ja kansakuntamme hyvinvointia tuleville sukupolville siirrettäväksi, myös tieteen ja koulutuksen näkökulmasta.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Mika Kalliomaa
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori

Jaa:

Lisää puheenvuoroja

 | Blogi

Mari-Anna Suurmunne: Kiinan suurvaltapolitiikalla on (edelleen) akateemisia sivujuonia

Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti ensimmäiset Team Finland Knowledge (TFK)-erityisasiantuntijansa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kannalta relevantteihin maihin syksyllä 2018. Ajoitus oli erinomainen, sillä...

 | Blogi

Hanna Snellman: Eurooppa ja maailma

Tein viime joulukuussa elämäni ensimmäisen matkan Arabiemiirikuntiin. Matkan tarkoituksena oli edistää suomalaisten yliopistojen osaamisen vientiä Expo2020 maailmannäyttelyn yhteydessä. Päätös delegaatioon osallistumisesta...

 | Blogi

Tanja Risikko: Yliopistojen maailmanlaajuinen toimintaympäristö muutoksessa

Unifin puheenvuorosarjassa tarkastellaan kansainvälisen yhteistyön ajankohtaisia kysymyksiä. Tämä kokonaisuus on kutsu keskusteluun. Jotta menestymme muuttuvassa maailmassa, tarvitsemme laajapohjaista pohdintaa, ei pelkästään...