Tanja Risikko: Yliopistojen maailmanlaajuinen toimintaympäristö muutoksessa

 | Blogi

Unifin puheenvuorosarjassa tarkastellaan kansainvälisen yhteistyön ajankohtaisia kysymyksiä. Tämä kokonaisuus on kutsu keskusteluun. Jotta menestymme muuttuvassa maailmassa, tarvitsemme laajapohjaista pohdintaa, ei pelkästään yliopistojen vaan koko Suomen tavoitteista.

Maailmanpolitiikan mannerlaatat liikkuvat ja liikuttavat myös akateemista yhteistyötä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Kiinan ja Yhdysvaltojen suurvaltakilpailu ja sen geopoliittiset heijastumat sekä Iso-Britannian irtautuminen EU:sta ovat toisistaan irrallisia, mutta samalla isossa kuvassa yhteen kietoutuvia kehityskulkuja. Ne ovat muuttaneet myös yliopistojen ajattelua ja kansainvälisen yhteistyön tapoja.

Suomen koulutus- ja TKI-politiikassa on katsottu maailmaa jo pitkään korostuneen Eurooppa-keskeisesti, ja toiminnan fokus on pitkälti ollut eurooppalaisessa yhteistyössä. Tulevaisuuden yhteistyötapojen, -kumppanien ja tavoitteiden asetannassa yhteiset eurooppalaiset arvot ovatkin oiva kompassi. Samalla on hyvä tunnistaa se, että Euroopan käpertyminen itseensä ei ole vaihtoehto. Maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan maailmanlaajuista tutkimus- ja koulutusyhteistyötä. Yliopistojen toimintaympäristö on muuttunut, muuttuu ja muuttaa ajatteluamme. Kilpailu osaajista on maailmanlaajuista ja kiihtyvää. Aasian ja Afrikan maiden nousu on nopeaa ja näkyvää, esimerkiksi Kiina tekee massiivista rekrytointia Afrikan maissa. Yliopistomaailmassa seurataan mielenkiinnolla myös Venäjän ja Kiinan irrottautumispyrkimyksiä kansainvälisistä tieteen arviointikäytänteistä, mikä luo jakolinjoja tieteen maailmaan.

Kansainvälinen laaja yhteistyö tarkoittaa paitsi mahdollisuuksia, myös linjakkuutta. Suomen yliopistot reagoivat alkuvuodesta muiden eurooppalaisten yliopistojen tavoin nopeasti Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaan. Institutionaalisen tutkimus- ja koulutusyhteistyön jäädyttäminen Venäjän kanssa näkyy ja tuntuu konkreettisesti. Demokratian tilassa on nähty huolestuttavia muutoksia monissa maissa. Akateemistakin yhteistyötä autoritaaristen ja ihmisoikeuksia polkevien valtioiden kanssa arvioidaan jatkuvasti yhä tarkemmalla silmällä. Nopeiden konkreettisten toimien rinnalla ja taustalla on käyty syvää, arvopohjaista keskustelua siitä, mikä on yliopistojen ja akateemisen maailman rooli kriisitilanteessa.

Tieteen taso maailmalla kasvaa, eikä siinä ole pikavoittoja. Suomessa on korkeantason tutkimusta ja koulutusta, ja yliopistot ovat maallemme vahva vetovoimatekijä. Suomi on pieni maa, jolle on äärimmäisen tärkeä päästä mukaan kaikista korkeatasoisimpiin kansainvälisiin verkostoihin ja solmukohtiin. Tarvitsemme myös lisää osaajia Suomeen. Lahjakkaimmat opiskelijat, tutkijat ja osaajat liikkuvat globaalisti, ja heitä vetää puoleensa ja korkeatasoinen tutkimusosaaminen ja vakaa toimintaympäristö. Suomessa vakaus tarkoittaa vakaata yhteiskuntaa, taloudellista vakautta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Vakaus ei ole itsestäänselvyys, sitä pitää ylläpitää. Siihen tarvitaan myös pitkäjänteistä ja vakaata tiede- ja koulutuspolitiikkaa, jota ei tehdä Suomi-kuplassa.

Tanja Risikko, toiminnanjohtaja, Unifi

Sarjamme ensimmäisessä osassa Helsingin yliopiston vararehtori Hanna Snellman pohtii eurooppalaista yliopistomaailmaa, yhteistyötä ja arvopohjaa. Lue hänen puheenvuoronsa täältä.

Jaa:

Lisää puheenvuoroja

 | Blogi

Hanna Snellman: Eurooppa ja maailma

Tein viime joulukuussa elämäni ensimmäisen matkan Arabiemiirikuntiin. Matkan tarkoituksena oli edistää suomalaisten yliopistojen osaamisen vientiä Expo2020 maailmannäyttelyn yhteydessä. Päätös delegaatioon osallistumisesta...

 | Blogi

Marko Siitonen: Hybridi-ikkunan äärellä

Pandemia-aika on haastanut korkeakoulutusta monin tavoin. Suomessa olemme olleet hyvin etuoikeutetussa ja onnellisessa asemassa siinä, että sekä infrastruktuuri että osaaminen ovat...

 | Rehtorin mietteitä

Unifin puheenjohtaja Jukka Kola: Suomalaisten yliopistojen mahdollisuudet luoda parempaa huomista on turvattava

Suomalaisissa yliopistoissa tehdään tutkimusta, joka tähtää parempaan huomiseen meille kaikille. Tämä tutkimus mahdollistaa ajantasaisen ja tulevaisuuden tarpeita luotaavan koulutuksen tarjoamisen tuhansille...