Suomi tarvitsee lisää tohtoreita vaativaan TKI-työhön ja rakentamaan maamme osaamispohjaista kilpailukykyä. Yliopistot ovat kasvattaneet tohtoritutkintojen määrää huomattavasti: vuonna 2025 yliopistoista valmistui 2 126 tohtoria, mikä on 13 % enemmän kuin vuonna 2024. Tohtoripilotti ja tutkijakoulutuksen uudistaminen etenevät tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa.
Suomi tarvitsee tulevina vuosina tuhansia uusia tohtoreita vaativaan TKI-työhön, jotta kansalliset TKI-tavoitteet toteutuvat.
– Suomen haaste on osaajien riittävyys. Näin todetaan myös tuoreessa Tutkimus- ja innovaationeuvoston sihteeristön t&k-rahoituksen seuranta- ja arviointiraportissa. Yliopistoilla on vahva sitoutuminen tutkijakoulutuksen kehittämiseen ja tohtorien määrän kasvamiseen laadusta tinkimättä. Pidämme äärimmäisen tärkeänä myös nuorten koulutustason nostamista 60 prosenttiin. Nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä, sanoo Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen.
Yliopistot ovat kasvattaneet tohtoritutkintojen määrää merkittävästi – osin kansallisen tohtorikoulutuspilotin rahoituksen tuella. Kasvu ei perusta laatukompromisseihin, vaan rakenteellisiin uudistuksiin kuten vetovoimaisiin tohtoriohjelmiin, korkeatasoiseen ohjaukseen, yhtenäisiin käytäntöihin sekä entistäkin vahvempiin työelämäyhteyksiin. Uudistuva tutkijakoulutus tähtää tohtorien yhä monipuolisempiin urapolkuihin, mikä osaltaan vahvistaa koulutuksen houkuttelevuutta. Samalla varmistetaan uusien tutkijasukupolvien kasvaminen.
Suomessa on kansainvälisesti korkeatasoinen tutkijakoulutusjärjestelmä, ja yliopistoilla on vahva tahtotila ja valmiudet sen kehittämiseen laajapohjaisessa yhteistyössä, yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin tarpeisiin vastaten. Tutkintomäärien kestävä kasvu ja koulutuksen korkean laadun ylläpito on varmistettava jatkossakin tutkijakoulutukseen suunnatulla pitkäjänteisellä julkisella t&k-rahoituksella.
Tohtoripilotista saadaan jo konkreettisia tuloksia
Vuosina 2024-2027 toteutettava kansallinen tohtorikoulutuspilotti on merkittävä määräaikainen panostus suomalaisen tutkijakoulutuksen ja tutkimuksen vahvistamiseen. Pilotti toimii myös alustana koulutuksen kehittämiselle: samalla kun uudet tohtorikoulutettavat ovat aloittaneet tutkimustyönsä, yliopistot kehittävät ja uudistavat tohtorikoulutuksen käytäntöjä laajemminkin.
Tuloksia saadaan jo: Oulun yliopiston koordinoimassa Digitaaliset vedet -tohtorikoulutuspilotissa väitöskirjatutkijat ovat jo saaneet valmiiksi ensimmäisiä tieteellisiä tutkimusartikkeleitaan.
Artikkelien valmistuminen – yksi väitöskirjaprosessin vaativimmista vaiheista – suunnitellussa nopeassa aikataulussa osoittaa, että tohtorin tutkinnon suorittaminen kolmessa vuodessa on realistinen tavoite. Edistymistä tukevat erityisesti asiantunteva ohjaus, vahva tutkijayhteisön tuki sekä tiivis yhteistyö yliopiston ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
Samalla kun ensimmäiset artikkelit valmistuvat, pilotin väitöskirjatutkijat ovat käynnistäneet tutkimusvierailut yrityksissä ja tutkimusorganisaatioissa, joissa koulutettavat tutustuvat erilaisiin tutkimus- ja kehitysympäristöihin, yhteistyökumppaneiden tarpeisiin sekä alan ajankohtaisiin haasteisiin. Ne tuovat uusia näkökulmia tieteelliseen kirjoittamiseen ja vahvistavat tutkimusyhteistyötä, mikä tukee entisestään väitöskirjaprosessin etenemistä ja valmistuneiden tohtoreiden sijoittumista monipuolisiin tehtäviin.
Yliopistojen yhteistyö eri toimijoiden kanssa vauhdittaa uudistusta
Yliopistot kehittävät tohtorikoulutusta koko sektorin voimin tiiviissä yhteistyössä yritysten ja julkisen sektorin kanssa. Esimerkiksi Aalto-yliopisto, Vaasan yliopisto ja LUT-yliopisto toteuttavat yhdessä Wärtsilän kanssa tohtoriohjelmaa, jolla vauhditetaan huippututkimuksen avulla innovaatiotyötä ja tulevaisuuden teknologioiden teollistamista.
– Yhteistyössä toteutettava tohtorikoulutus tuottaa konkreettisia tuloksia sekä yrityksille että tieteelle merkittävästi nopeammin ja siten nopeuttaa myös tutkimuksen vaikuttavuutta. Tässä yhteistyömallissa yritykset, väitöskirjatutkijat ja ohjaavat professorit kohtaavat koko prosessin ajan, varmistaen että tutkimus on tieteellisesti korkeatasoista ja arvokasta yhteistyökumppaneille, sanoo Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen.
Useat yliopistot tekevät tiivistä yhteistyötä myös ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhteistyötä vahvistetaan entisestään kehittäen jatko-opintojen yhteisohjauskäytäntöjä, yhteisiä koulutusratkaisuja sekä luomalla selkeämpiä ja joustavampia väyliä ammattikorkeakoulusta yliopistojen tutkijakoulutukseen.
Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on erilaiset TKI-toiminnan tavoitteet ja profiilit. Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat käynnistäneet tohtorikoulutusyhteistyön, joka vahvistaa molempien organisaatioiden tutkimusosaamista, edistää niiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja tukee monipuolisen rahoituksen hankkimista.
– Nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja yritysten tarpeet edellyttävät tiiviimpää korkeakoulusektorien välistä yhteistyötä, jossa molempien vahvuuksia hyödynnetään parhaalla tavalla. Toimivat polut tutkijakoulutukseen edistävät joustavia ratkaisuja ja osaamisen kehittämistä organisaatioissa. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyöllä tohtorikoulutuksessa rakennetaan huomisen osaamista ja Suomen kilpailukykyä, sanoo Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.
Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, Unifi, p. 0400 639 331