Uutta luovaa tutkimusta syntyy sekä perustutkimuksen että soveltavan tutkimuksen lähtökohdista, kun riskinottokyky yhdistyy riittäviin resursseihin. Korkeatasoiseen ja uraauurtavaan tutkimukseen perustuvat uudet ideat ja innovaatiot vauhdittavat myös Suomen kilpailukykyä.
Maailmankuvaa järisyttäviä läpimurtoja ja uraauurtavia keksintöjä. Näitä moni meistä odottaa tieteeltä, ja syystäkin: useat ihmiskunnan isot harppaukset, kuten teolliset vallankumoukset tai hoidot vakaviin sairauksiin, ovat saaneet alkunsa tutkijoiden työstä.
– Yhteiskunnan suuri kehitys modernina aikana perustuu pohjimmiltaan tieteen oivalluksiin, tiivistää Unifin puheenjohtaja, rehtori Jari Ojala.
Merkittävien yhteiskuntaa muuttaneiden kehityskulkujen taustalla on usein korkeatasoinen, pitkäjänteinen uutta luova tutkimus. Sitä ei aja eteenpäin halu parannella olemassa olevaa vaan kurkottaminen kohti tuntematonta. Tällöin työn lopputuloksena on lisääntyvä uusi tieto, vallankumoukselliset ideat tai uraauurtava teknologia.
Uutta luova tutkimus ei muodosta vastakohtaa perus- tai soveltavalle tutkimukselle, vaan sitä voi syntyä molemmista lähtökohdista. Oleellista on tutkijan vapaus kysyä radikaalistikin todellisuutta ravistelevia kysymyksiä sekä tutkimuksen korkea laatu, mikä perustuu riittäviin resursseihin ja tieteellisen tutkimuksen luotettavuuteen ja uskottavuuteen. Suomessa tehdään korkeatasoista tutkimusta, ja tutkijoiden ideoiden laatua ja innovatiivisuutta sekä tutkimuksen tasoa mitataan jatkuvasti ja monipuolisesti tieteen ja rahoituksen prosesseissa.
Näin uutta luova tutkimus hyödyttää Suomea
Tieteellinen uteliaisuus kartuttaa tietovarantoamme, mikä taas voi osoittautua yllättävissä kriiseissä äärimmäisen tarpeelliseksi: auttaa vaikkapa koronarokotteiden tai puolustusteknologian kehittämisessä. Oleellista onkin varmistaa, että uutta luovaa tutkimusta pystytään tekemään kaikilla tieteenaloilla. Emme voi ennalta tietää, mikä osaaminen tai tieto paljastuu elintärkeäksi.
– Maailma voi pyörähtää eri asentoon, ja seuraava globaali ongelma voi olla missä tahansa, toteaa Unifin varapuheenjohtaja, rehtori Sari Lindblom.
Uutta luova tutkimus on välttämätöntä myös Suomen taloudelle. Se synnyttää meille omia ideoita, joiden avulla uudistamme yhteiskuntaa ja kehitämme vientituotteiksikin taipuvia innovaatioita sen sijaan että vain jäljittelisimme muita tai parantelisimme jo olemassa olevaa. Kuten sijoittaja Timo Ahopelto äskettäin muistutti, monella kasvuyrityksellä on vahva side akateemiseen maailmaan.
– Jos saamme tutkijoiden ideoista suomalaisia kasvuyrityksiä, niin sieltä se kilpailukyky tulee, Lindblom sanoo.
Investointi uudistavaan tieteeseen kannattaa
Uutta luovaan tutkimukseen liittyy väistämättä epävarmuuksia, eikä sen kulkua ei voi suunnitella täysin etukäteen, ajattelee professori Kimmo Nuotio, joka toimii tällä hetkellä myös Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtajana. Tutkimusprojektin lopputulos ei aina olekaan tavoitellun kaltainen.
Investointi korkeatasoiseen tutkimukseen ei kuitenkaan mene koskaan hukkaan. Tutkimus tuottaa uutta tietoa ja se vahvistaa Suomen tieteen osaamispohjaa. Se voi johtaa myös muihin kiinnostaviin löytöihin.
– En näe, että siinä on juurikaan riskiä, Nuotio sanoo.
Suomen Akatemia tukee uutta luovaa tutkimusta Kipinä-rahoituksilla. Nuotion mukaan Akatemialle tulevat hakemukset ovat yleisesti ottaen niin tasokkaita, että niitä kannattaisi rahoittaa paljon enemmänkin. Se hyödyttäisi yhteiskuntaa – uutta luova tutkimus rakentaa perustan niin innovaatioekosysteemeille kuin organisaatioiden kehittämiselle.
– Se on kaiken pohjalla, Nuotio toteaa.
Suomen Akatemian myöntämän kilpaillun tutkimusrahoituksen lisäksi yliopistojen perusrahoitus on keskeinen edellytys uutta luovalle tutkimukselle. Perusrahoituksella mahdollistetaan korkeatasoinen tutkimus, opetus ja kehittäminen. Sen tulee olla ennakoitavaa, pitkäjänteistä ja tasoltaan riittävää.
TKI-järjestelmän riskinottokyvyn kasvattaminen kannattaa
Entä miten uutta luova tutkimus suhteutuu Suomen TKI-toiminnan strategisiin valintoihin, jotka Tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) julkaisi hiljattain. Neuvoston varapuheenjohtajana toimiva Lindblom ajattelee, että molempia tarvitaan. Suomen on välttämätöntä pohtia vahvuuksiaan myös tieteen kentällä ja huomioida yhteiskunnan tarpeita.
– Mutta emme olisi voineet tehdä strategisia valintoja, ellei meillä olisi ollut vuosikymmenten ajan vahvaa uutta luovaa tutkimusta näillä aloilla, hän muistuttaa.
Neuvosto katsoo myös, että yritysten ja tutkijoiden riskinottokykyä Suomessa olisi parannettava. Se edellyttää uusien tutkimusavausten, luovien lähestymistapojen ja monitieteisyyden mahdollistamista – eli kaikkea, mikä on uutta luovan tutkimuksen ytimessä. Mullistavien ideoiden syntymistä voidaan tukea TKI-politiikalla ja julkisella rahoituksella.
– Meidän täytyisi koko ajan ajatella, että pitää voida myös rohkeasti kokeilla, Lindblom sanoo.
Mitä korkeatasoinen uutta luova tutkimus vaatii?
Tieteen rahoituksen ja tasokkaiden tutkimusympäristöjen lisäksi tarvitaan muutakin. Ojalan mukaan otolliset olosuhteet radikaaleille innovaatioille syntyvät, kun meiltä löytyy uteliaisuutta, avoimuutta ja laaja-alaista osaamista – sekä arvostusta tiedettä kohtaan.
– Suomessa sitä onneksi on. Ymmärretään, että korkea koulutus ja hyvä tiedeympäristö ovat mahdollisuutemme pärjätä maailmalla, hän toteaa.
Keskeistä on myös maltti. Ojala muistuttaa, että uutta luovan tutkimuksen hyödyt voivat realisoitua vasta pitkänkin ajan päästä – esimerkiksi nykypäivän GPS-paikannuksen mahdollistaa yli sadan vuoden ikäinen Einsteinin suhteellisuusteoria. Kun uutta luovan tutkimuksen pyörät pidetään pyörimässä, niin innovaatioita syntyy tasaiseen tahtiin.
– Tässä ei olla yhden kortin varassa, vaan uutta luovaa tutkimusta tapahtuu monella eri aikaperspektiivillä ja sieltä nousee koko ajan uusia ideoita, Ojala sanoo.
Lisätietoja: Unifin puheenjohtaja, rehtori Jari Ojala, puh. 0400 247 387
Teksti: Anna Humalamäki