Eurooppa seisoo valtavien haasteiden edessä. Tieteelliseen laatuun ja kilpailuun perustuva tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelma on välttämätön, jotta Eurooppa kykenee vastaamaan kasvavaan osaajapulaan ja muihin yhteiskunnallisiin haasteisiin sekä vahvistamaan unionin globaalia kilpailukykyä.
Eurooppa tarvitsee pitkäjänteisen ja budjetiltaan kunnianhimoisen tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman, joka perustuu korkeaan laatuun ja huippuosaamiseen.
Euroopan komissio julkaisi 16. heinäkuuta 2025 ehdotuksensa EU:n uudeksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034. Ehdotuksessa Tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma, edelleen nimeltään Horisontti Eurooppa, jatkuu tunnetuin elementein ja rahoitusta esitetään lähes tuplattavaksi 175 miljardiin € (FP9 95,5 miljardia €). Ehdotus on Suomen linjan mukainen: tutkimus ja innovaatiot kuuluvat EU-vaikuttamisen kärkiprioriteetteihin.
On tärkeä, että Eurooppa on panostamassa osaaminen edellä kestävään ja uudistavaan kasvuun ja viheliäisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen.
Unifi pitää erinomaisena sitä, että avoimen tieteen edistäminen, tutkimusintegriteetin ja -etiikan kunnioittaminen sekä tutkimuksen vapaus esitetään puiteohjelman läpileikkaavina periaatteina.
Ehdotuksessa on kuitenkin vielä täsmennystä vaativia elementtejä, kuten maininta tiiviistä yhteydestä Euroopan kilpailukykyrahaston (ECF) perustavaa asetusta koskevaan sääntelyyn ja rahoitusinstrumenttien yhteinen ”sääntökirja”.
Unifi pitää tavoiteltavana sujuvaa jatkumoa Horisontti Euroopan ja Euroopan kilpailukykyrahaston välillä, mutta korostaa Horisontti Euroopan itsenäistä, tieteelliseen laatuun ja kilpailuun perustuvan sääntöpohjan tärkeyttä.
Unifin pääviestit
Horisontti Euroopan on perustuttava tieteelliseen erinomaisuuteen ja tutkijalähtöisiin valintoihin. Laaja tutkimus- ja osaamispohja on Euroopalle ja Suomelle kilpailuetu sekä resilienssikysymys.
- Uutta luova tutkimus, soveltava tutkimus, innovaatiot ja kehittäminen eivät ole toisistaan erillisiä, vaan jatkuvien ja toisiinsa linkittyvien prosessien osia. Uutta luova tutkimus muodostaa perustan Euroopan kilpailuykykyrahaston ja muiden eurooppalaisten kilpailukykypanostusten menestykselle.
- Erinomaiseen uutta luovaan tutkimukseen panostaminen varmistaa Euroopalle ja Suomelle nykyisenlaisissa kriiseissä ratkaisevan tärkeän viimeisimmän osaamisen ja osaajat.
- ERC:n ja MSCA-rahoituksen on säilyttävä yksinomaan kilpailuun ja tutkimuksen laatuun perustuvana bottom-up rahoituksena, eikä niitä tule alistaa poliittisille tavoitteille.
- Uutta luova tutkimus, soveltava tutkimus, innovaatiot ja kehittäminen eivät ole toisistaan erillisiä vaan jatkuvien ja toisiinsa linkittyvien prosessien osia.
- HE Pilari II hankkeet ovat yhteiskunnallisesti merkittävä tapa tehdä ainutlaatuista yhteistyötä tutkimuslaitosten, yritysten ja yhteiskunnallisten toimijoiden välillä. Hankkeissa on mukana myös merkittävä määrä suomalaisia pk-yrityksiä, joille hankkeet ovat ainutlaatuinen väylä tämän tason yhteistyöhön. Yliopistot vetävät paikallisesti suomalaisia pk-yrityksiä mukaan, mistä syntyy vaikuttavuutta. Teknologian valmiustasoja ei tule hilata Horisontissa liian korkeiksi, jotta tämä laaja vaikuttavuus säilyisi, ja Horisontti ja kiky-rahasto muodostaisivat toisiaan täydentävän jatkumon.
- Huippututkimuksella on keskeinen rooli teollisuuden kanssa tehtävässä yhteistyössä, myös matalilla teknologian valmiustasoilla. Tarvitaan yleinen ajattelutavan muutos, jotta teollisuus osaisi tunnistaa tutkimustulosten potentiaalin ja investoida niiden jatkokehitykseen ja -hankkeisiin. Tässä muutoksessa Pilari II:lla on merkittävä rooli.
Ehdotuksen mukaisen 175 miljardin euron panostukset Horisontti Eurooppa eivät ole itsestäänselvyys ja osa jäsenmaista vastustaa budjetin kasvattamista. Suomen tulee puolustaa budjettiehdotusta määrätietoisesti.
- Suomi on nykyisessä Horisontti Eurooppa-puiteohjelmassa nettosaaja ja nykyinen hallitus tähtää saannon merkittävään kasvattamiseen.
- Yliopistot ovat integroituneet vahvasti puiteohjelmiin: ne ovat kotiuttaneet menestyksekkäästi yli 40 % Suomeen tulleesta käynnissä olevan puiteohjelman rahoituksesta. Yliopistojen rahoituksesta tulee pitää huolta myös kansallisesti, jotta pääsisimme hyötymään EU-tason panostuksista. Menestys tiukassa rahoitus- ja yhteistyökilpailussa edellyttää, että kansallinen tieteen ja tutkimuksen taso on korkea.
Erittäin positiivista on se, että puiteohjelman ainutlaatuisuus monenkeskeiselle kv-yhteistyölle on nähty ja puiteohjelma yhdistää osaamisen ja osaajat jatkossakin myös kolmansien maiden kanssa.
- Unifi korostaa, että kansainvälistä yhteistyötä tulisi rajoittaa Horisontti Eurooppa -ohjelmassa vain hyvin poikkeustapauksissa, ei laajasti tai esim. Kilpailukykyrahaston kanssa yhteisen ”sääntökirjan” muodostamien uusien vaatimusten vuoksi.
- Ohjelmaosallistumista sujuvoittavat assosiaatiosopimukset yhteiset periaatteet jakavien EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ovat toimiva keino kansainvälisen yhteistyön lisäämiseksi. Niitä tulisi pyrkiä saattamaan voimaan ilman tarpeettomia esteitä tai viivästyksiä heti ohjelmakauden alusta saakka.
Kaksikäyttötutkimus ei saisi alentaa puiteohjelmarahoituksen laatukriteereitä, eikä sen tule rajoittaa tarpeettomasti tieteen ja tutkimuksen vapautta tai kansainvälistä yhteistyötä.
- Unifi näkee, että Eurooppa tarvitsee laajaa ja laadukasta tutkimus- ja osaamispohjaa myös turvallisuuden rakentamiseen jännitteisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Kaksikäyttömahdollisuudet on nähtävä pikemminkin seurauksena korkeatasoisesta tutkimuksesta kuin strategisena esivalintana. Paras mahdollinen laatu ja osaaminen palvelevat myös kokonaisturvallisuutta ja puolustusta parhaalla tavalla.
Lisätietoja: Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, p. 0400 639331