Suomen yhteisenä kansallisena tavoitteena tulee olla kansainvälisesti korkea laatu ja edelläkävijyys sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Erityisesti Suomen kannattaa panostaa uutta luovaan, pitkäjänteiseen tutkimukseen, korostavat yliopistot.
Opetus- ja kulttuuriministeriön visioluonnos ”Sivistyksestä suunta Suomelle” linjaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen tahtotilaa ja toimenpiteitä kohti vuotta 2040. Korkeakoulutus ja tutkimus ovat pitkäjänteistä toimintaa, joten katseen suuntaaminen riittävän pitkälle on tärkeää. Samalla toimenpiteitä pitää pystyä käynnistämään nopeasti.
Kantavana teemana luonnoksessa on inhimillisen pääoman merkitys talouden, yhteiskunnan ja yksilöiden kehittymiselle. Vision viisas vieminen käytäntöön ratkaisee paljon, ja tässä yliopistot ovat avainasemassa. Visiotavoitteiden toteuttamiseen on jätettävä tilaa innovatiivisille ratkaisuille ja vältettävä ohjausta ennakolta liian kapeisiin ja kaikilta osin yhtenäisiin toteuttamistapoihin.
Yliopistot esittävät, että vision tavoitteissa ja toimenpiteissä tulisi nostaa esiin selkeämmin tutkimuksen ja koulutuksen kansainvälisesti korkea laatu ja kansainvälinen edelläkävijyys. Korkeatasoinen tutkimus ja koulutus ovat edellytys talouden kasvulle, uudistumiselle ja maamme kyvylle houkutella osaajia ja investointeja. Suomella ei ole varaa jäädä jälkeen muusta maailmasta.
Yliopistot ovat korostaneet läpi koko visioprosessin kansainvälisesti korkeatasoisen, uutta luovan tutkimuksen merkitystä. Visioluonnoksessa onkin nostettu vahvasti esiin pitkäjänteinen, uutta luova tutkimus sekä T&K-panostusten positiivinen suunta kohti vuotta 2040. Yliopistot esittävät, että julkista T&K-rahoitusta kohdistetaan erityisesti yliopistoissa tehtävään, markkinoista kauempana olevaan, uutta luovaan, kansainvälisesti korkeatasoiseen ja vaikuttavaan tutkimukseen sekä kansainvälisesti korkeatasoisten tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja verkottamiseen. Yliopistoissa tehtävän tutkimuksen tulosten siirtymistä yhteiskunnan hyödyksi voi kiihdyttää mm. vahvistamalla yliopistojen innovaatiohautomo- ja tiedevälittämiskyvykkyyttä.
Korkeasti koulutettujen osaajien määrän kasvattaminen on keskeinen, yhteisesti jaettu tavoite, ja yliopistot näkevät kriittisenä nuorten aikuisten koulutustason noston 60 prosenttiin Suomen korkean osaamisperustan rakentamiseksi kohti tulevia vuosikymmeniä. Visioluonnoksen toimenpidelistaus ei kuitenkaan vielä muodosta varsinaista suunnitelmaa 60 prosentin tavoitteeseen pääsemiseksi. Laaja ja pitkäjänteinen työ koulutus- ja osaamistason nostamiseksi pitää aloittaa heti.
Vision muotoiluissa kaikkea kehittämistä ei kannata lukita koko korkeakoulusektorin yhdessä tekemäksi. Korkeakoulusektorien erillisillä maininnoilla tavoitteissa ja toimenpiteissä selkeytettäisiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rooleja ja vaikuttavuutta. Järjestelmään tarvitaan lisää tilaa sektorien ja korkeakoulujen profiloitumiselle ja innovatiiviselle kehittämiselle. Korkeakoulujärjestelmää tulee kehittää yliopisto- ja AMK-sektoreiden erilaisten tehtävien ja vahvuuksien pohjalta ja sektoreiden välistä yhteistyötä vahvistaen mm. erilaisin yhteistyörakentein.
Kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttaminen vaatii resursseja. Korkeakoulujen rahoituksen ja toimintaympäristön on oltava uskottavalla tasolla. Toiminta on tehostunut vuosien saatossa valtavasti, mutta seuraava laatu- ja määräloikka edellyttää investointeja. Yliopistojen rahoitus on reaalisesti alemmalla tasolla kuin 15 vuotta sitten, ja opiskelijamäärään suhteutettu rahoitus laahaa kaukana muista pohjoismaista. Yliopistojen perusrahoituksen vahvistaminen on kannattava sijoitus yhteiskunnalle, sillä korkeatasoinen tutkimus ja koulutus ovat talouskasvun selkäranka. Rahoitusperusteiden on jatkossakin oltava läpinäkyviä ja selkeitä ja tuettava ennakoitavuutta, vakautta ja autonomiaa.
Yhteisen suunnan ja tahtotilan luominen korkeakoulutukselle ja tutkimukselle on ensiarvoisen tärkeää. Kykymme tehdä yhteistyötä nostaa Suomen monessa asiassa kokoaan suuremmaksi. Myös vision toteutus edellyttää laajapohjaisesta ja tiiviistä yhteistyötä niin korkeakoulujen välillä kuin muiden yhteiskunnan toimijoiden kesken.
Visioon on kirjattu, että vuonna 2040 Suomi on luova ja utelias sekä uudistuva ja kestävä yhteiskunta, jossa arvostetaan uutta luovaa tutkimusta ja turvataan tieteen vapaus. Yliopistot ovat sitoutuneet rakentamaan visiossa kuvattua tulevaisuuden Suomea. Yliopistoilla on myös vahva tahtotila olla luomassa ratkaisuja aikamme suuriin yhteiskunnallisiin ja globaaleihin haasteisiin ja murroksiin, kuten ympäristö- ja ilmastokriisiin sekä tekoälyn kehitykseen. Näiden teemojen sisällyttäminen myös visioon olisi luontevaa.
Lue Unifin visioviestit ja tavoitteet kokonaisuudessaan (Visioviestit 19.11.2025)
Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, Unifi, p. 0400 639 331