Yliopistojen tutkijakoulutus antaa erinomaiset valmiudet työskentelyyn työelämän eri sektoreilla. Tohtoreista 67 prosenttia työskentelee muualla kuin yliopistoissa. Yrityksissä t&k-tehtävissä työskentelevien tohtoreiden osuus on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Tutkijakoulutettujen osaajien määrä on yli kaksinkertaistunut Suomessa vuosituhannen alkuun verrattuna. Tohtorintutkinto on vahva valtti työmarkkinoilla: tohtorien työttömyys on 3,8 prosenttia, ja tohtorit työllistyvät yhä laajemmin yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään. Yrittäjinä ja yksityisellä sektorilla työskentelevien tohtoreiden osuus kasvaa suhteellisesti nopeimmin.
Tohtoreita tarvitaan vaativaan t&k-työhön
Tohtoreiden osuus kaikkien sektoreiden t&k-työntekijöistä on tällä hetkellä noin 20 prosenttia. Osuutta pyritään kasvattamaan, ja erityisesti yrityksiin tarvitaan lisää tutkijakoulutettuja t&k-ammattilaisia tekemään vaativaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Tohtoreiden osuus yrityssektorin t&k-henkilöstöstä on noussut kymmenessä vuodessa 48 prosenttia, mutta on silti edelleen vain kahdeksan prosenttia. Suomalaisissa yrityksissä t&k-henkilöstön koulutustaso on matalampi kuin Suomen verrokkimaissa, ja tuottavuuden kehitys on heikompaa. Parlamentaarinen TKI-työryhmä arvioi loppuraportissaan, että Suomi tarvitsee t&k-työhön vuosittain yli 2 000 uutta tohtoria vuosina 2024–2030.
Tohtorit eli tutkijakoulutetut t&k-ammattilaiset lisäävät eri sektoreiden kykyä tuottaa ja soveltaa uutta tietoa sekä innovaatioita. Yliopistot luovat perustaa teollisuuden ja yhteiskunnan uudistumiselle osaajien kouluttajina sekä uuden ja soveltavan tiedon ja innovaatioiden luojina. Yliopistot tuottavat 96 prosenttia korkeakoulusektorin patenteista ja keksintöilmoituksista, ja yliopistojen ja yritysten yhteistyö paikallisissa ja kansainvälisissä ekosysteemeissä on vakiintunutta.
– Korkeatasoinen tutkijakoulutus vahvistaa Suomen kilpailukykyä. Aitoja radikaaleja innovaatioita ei synny ilman uutta luovaa ja tieteen eturintamassa kulkevaa tutkimusta – ja yliopistoissa koulutettuja tohtoreita, sanoo Unifin puheenjohtaja, Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.
Laadukkaan tutkijakoulutuksen toteuttaminen edellyttää organisaatiolta laajaa tutkimusyhteistyöpohjaa, tasokkaita infrastruktuureita ja kansainvälisyyttä. Suomen korkeakoulujen tuottamista vertaisarvioidusta tieteellisistä artikkeleista 97 prosenttia syntyy yliopistoissa. Korkeakoulujen t&k-henkilöstöstä 93 prosenttia työskentelee yliopistoissa, joissa tutkijakoulutusta ohjaavat tieteellisen koulutuksen ammattilaiset.
Yliopistot panostavat tohtoripilotin onnistumiseen yhteistyössä yritysten kanssa
Yliopistot kehittävät tohtorikoulutusta jatkuvasti tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa, jotta koulutus vastaa monipuolisesti t&k-toiminnan tarpeisiin. Myös yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa tiivistetään, jotta parhaille osaajille on tarjolla joustavia polkuja tutkijakoulutukseen.
Viime vuonna käynnistynyt OKM:n rahoittama kansallinen tohtorikoulutuspilotti tulee lisäämään merkittävästi valmistuvien tohtorien määrää vuosina 2027-2028. Hankkeen selvitysraportin mukaan väitöskirjatutkijoiden enemmistö aikoo suorittaa tutkinnon kolmessa vuodessa. Tämän tekee mahdolliseksi kolmivuotinen rahoitus, päätoiminen työskentely ja yliopistojen panostukset ohjaukseen sekä opetuksen kehittämiseen.
Tohtoripilotti on Suomelle merkittävä kansallinen panostus, ja se on houkutellut Suomeen parasta osaajapotentiaalia maailmalta. Ulkomaalaisten väitöskirjatutkijoiden osuus rekrytoiduista tutkijoista on merkittävä, noin puolet. Tutkimustulokset korostavat ulkomaalaisten t&k-osaajien kriittistä merkitystä Suomen talouden uudistumiselle ja t&k-panostusten täysimittaiselle hyödyntämiselle.
Tohtoripilotista valmistuvien tohtoreiden integroituminen ja työllistyminen Suomeen onkin tärkeä nostaa yhteiseksi kansalliseksi tavoitteeksi.
– Suomi on tehnyt isot investoinnit tohtoripilottiin, jotta meillä on lähitulevaisuudessa tutkijakoulutettuja osaajia vauhdittamassa yritysten ja yhteiskunnan uudistumista ja onnistumisia. Yliopistojen fokuksessa on vahvistaa yritysten kasvumahdollisuuksia ja uudistaa tohtorikoulutusta, sanoo Ilkka Niemelä.
Lisätietoja:
Unifin puheenjohtaja, rehtori Ilkka Niemelä, p. 050 452 4690 (assistentti Hely Kilpeläinen)
Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, p. 0400 639331