Suomen tuleva menestys ja hyvinvointi rakentuvat uutta luovalle tutkimukselle ja korkealle osaamiselle, korostavat yliopistot yhteisissä viesteissään vaalikaudelle 2027-2031.
Suomi hakee keinoja tulevan kasvun ja hyvinvoinnin synnyttämiseen epävarmassa ja haastavassa talous- ja turvallisuustilanteessa. Olemme pienevän väestöpohjan talous monikriisien haastamassa maailmassa, jossa kilpailu osaajista ja investoinneista kiristyy jatkuvasti.
Maamme tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uutta kasvua on perusteltua rakentaa panostamalla laadukkaaseen korkeakoulutukseen ja uutta luovaan tutkimukseen. Inhimillinen pääoma on olennainen tuottavuuden ja talouskasvun lähde. Suomi tarvitsee korkeasti koulutettuja osaajia uudistamaan yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää, vauhdittamaan tuottavuuden kasvua ja vahvistamaan kriittiseen ajattelukykyyn, luovuuteen ja oppimiskykyyn perustuvaa sivistyspohjaa. Uutta luova tutkimus synnyttää uutta tietoa, innovaatioita ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat myös uusien kasvualojen harppaukset.
Inhimillinen pääoma kasvaa yliopistoissa.
– Yliopistoilla on vahva tahtotila tuottaa korkeatasoista koulutusta ja tutkimusta, joka vastaa yhteiskunnan ja yksilöiden tarpeisiin. Nyt tarvitsemme poliittisilta päättäjiltä johdonmukaisia ja pitkäjänteisiä päätöksiä, joilla saamme nostettua koulutustasoa ja vahvistamme tutkimuksen teon edellytyksiä sekä kansainvälisyyttä. Tutkimus- ja koulutusmyönteinen politiikka on voittavan leirin politiikkaa – se hyödyttää koko Suomea, sanoo Unifin puheenjohtaja, rehtori Jari Ojala.
Suomen menestys syntyy osaamisesta
Suomi ei pysty kilpailemaan halvoilla kustannuksilla, vaan sillä kuinka paljon arvoa tuotamme osaamisellamme.
– Suomen menestys syntyy osaamisesta, ei mittakaavasta. Suomi ei kasva suuremmaksi, mutta se voi – ja sen täytyy – kasvaa osaavammaksi. Korkeakoulutuksen kysyntä kasvaa jatkuvasti sekä työmarkkinoilla että nuorten parissa. Yliopistot haluavat vastata kysyntään tarjoamalla laadukasta tutkintokoulutusta yhä useammalle. Yliopistojen tavoitteena on, että vuonna 2040 60 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon, sanoo Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen.
Suomen tulee myös edelleen kasvattaa yliopistojen tohtorikoulutuksen volyymia. Suomen tavoite kasvattaa T&K-menojen osuus neljään prosenttiin BKT:sta vaatii merkittävää korkeasti koulutetun T&K-henkilöstön lisäämistä. Seuraavalla vaalikaudella tulee myös vahvistaa sitoutuminen T&K-rahoituslain jatkamiseksi kohti vuotta 2040.
Suomi uudistuu, kun luotamme tieteen ratkaisuvoimaan
Uutta luova tutkimus on perusta yhteiskunnan kehittymiselle ja merkittävien uusien läpimurtojen syntymiselle. Läpimurrot ovat pitkien tutkimuslinjojen, uuden tiedon kertymisen ja tieteenalojen välisen vuorovaikutuksen tulosta.
Suomessa tehdään korkealaatuista tutkimusta, ja pitkäjänteisen tutkimuksen tekemisen edellytyksistä tulee huolehtia myös tulevaisuudessa. Yliopistojen perusrahoitusta tulee vahvistaa, ja tieteen vapaus pitää turvata. Näin vahvistamme uuden ajattelun, osaamisen ja ratkaisujen syntymistä, jotka luovat pohjan kilpailukyvyn kohottamiselle ja uusien kasvualojen harppauksille.
Tutustu tarkemmin yliopistojen viesteihin ja tavoitteisiin sekä taustamateriaaleihin täällä.
Lisätietoja:
Unifin puheenjohtaja, rehtori Jari Ojala, p. 0400 247 387
Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, p. 0400 639 331