Unifi peräänkuuluttaa päätöksiä EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen vahvistamiseksi. EU-rahoituksen leikkaaminen heikentäisi myös Suomen kilpailukykyä.
Neuvoston tuoreessa EU:n monivuotista rahoituskehystä (MFF) koskevassa neuvotteluesityksessä tulevan Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitusta esitetään leikattavaksi 9,6 prosenttia Euroopan komission alkuperäisestä ehdotuksesta samalla, kun myös muihin kilpailukykyä ja innovaatioita tukeviin ohjelmiin kohdistuu vähennyksiä. Unifi pitää ehdotettuja leikkauksia lyhytnäköisinä tilanteessa, jossa Eurooppa kohtaa kiristyvän kansainvälisen kilpailun tutkimuksessa, teknologiassa ja osaamisessa.
EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitus vahvistaa Suomen kilpailukykyä
Suomelle EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitus on strategisesti tärkeä investointi ja kansallinen etu. Suomalaiset yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset ovat menestyneet erinomaisesti EU:n kilpailtujen rahoitusohjelmien hauissa. EU:n kilpailtu tutkimus- ja innovaatiorahoitus täydentää kansallisia T&K-panostuksia, mutta ei korvaa niitä. Se kohdistuu korkealaatuisiin hankkeisiin ja tuo Suomeen merkittäviä lisäinvestointeja, vahvistaa tutkimus- ja yritysverkostojen kansainvälistymistä sekä kasvattaa kansallisten panostusten vaikuttavuutta.
Tutkimus- ja innovaatiotoiminta ei ole vain julkinen menoerä, vaan tuottava investointi, joka vahvistaa pitkän aikavälin kasvua, osaamista ja Euroopan strategista kilpailukykyä. Siksi Unifi peräänkuuluttaa jäsenmaiden hallituksia ja valtiovarainministereitä varmistamaan neuvotteluissa kunnianhimoisen rahoituskehyksen, joka vahvistaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tulevalla ohjelmakaudella.
– Suomi hyötyy merkittävästi EU:n kilpaillusta tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta. Rahoitus vahvistaa tutkimuksen laatua ja tuo Suomeen osaamista, investointeja ja kansainvälisiä kumppanuuksia, jotka edistävät talouskasvua ja yritysten uudistumista. Siksi tutkimus- ja innovaatiorahoituksen leikkaaminen olisi lyhytnäköistä sekä Euroopan että Suomen kannalta. Jos haluamme vahvistaa kilpailukykyä, meidän on investoitava niihin tekijöihin, jotka sitä synnyttävät, sanoo Unifin puheenjohtaja rehtoriJari Ojala.
Unifi tunnistaa, että jäsenmaat joutuvat tekemään vaikeita budjettiratkaisuja tulevan rahoituskehyksen valmistelussa. Mikäli EU:n kokonaisbudjetti pienenee, tutkimuksen ja innovoinnin ei kuitenkaan tule kantaa suhteettoman suurta osuutta leikkauksista. Pienempi budjetti edellyttää priorisointia, ja Euroopan tulevaa kasvua ja menestystä rakentavien investointien ei tulisi olla ensimmäisenä leikkauslistalla.
Pohjoismaiset yliopistot: Puiteohjelman budjetti tulee nostaa 200 miljardiin euroon
Pohjoismaiset yliopistot tukevat Euroopan parlamentin tavoitetta nostaa seuraavan puiteohjelman budjetti 200 miljardiin euroon. Tämä on noin 42 miljardia euroa enemmän kuin puheenjohtajamaan Irlannin MFF-neuvotteluesityksen taso. Kunnianhimoinen rahoitus on tarpeen inflaation vaikutusten huomioimiseksi, erinomaisten hankkeiden läpimenon parantamiseksi sekä eurooppalaisen tutkimuksen huipputason vahvistamiseksi. Se auttaa varmistamaan, että Eurooppa kykenee vastaamaan kasvavaan geopoliittiseen kilpailuun ja säilyttämään asemansa tieteen ja teknologian globaalina edelläkävijänä.
Pohjoismaisten rehtorineuvostot toivat esiin kantaansa syyskuun lopussa Brysselissä järjestetyssä Nordic University Days -tapahtumassa: Eurooppa ei voi vahvistaa kilpailukykyään, teknologista omavaraisuuttaan ja turvallisuuttaan, jos se heikentää niiden perustana olevia investointeja.
Lue Pohjoismaisten rehtorineuvostojen yhteinen kannanotto.
Lisätietoja: Janika Luukinen, tiede- ja tki-politiikan asiantuntija, Unifi, p. 050 430 4478