Suomalaisen tutkimuksen ja innovaatioiden menestys perustuu pitkäjänteisiin investointeihin ja ennakoitavaan toimintaympäristöön. Tutkimuksen ja teknologisen kehityksen vaikuttavuus ei synny vuosittaisten talousennusteiden aikajänteellä, vaan vuosien ja usein vuosikymmenten määrätietoisen työn tuloksena. Siksi T&K-rahoituksen tavoitteista ja niiden toteuttamista ohjaavista periaatteista on pidettävä kiinni myös taloudellisesti haastavina aikoina.
Hallitus on antanut esityksen eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta.
Unifi ei kannata hallituksen esitystä. Erityisen ongelmallisena Unifi pitää esitystä, jonka mukaan valtion T&K-rahoitukseen voitaisiin jatkossa lukea myös sellaista innovaatiotoiminnan rahoitusta, joka ei täytä tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmää. Käytännössä innovaatiorahoituksen huomioiminen osana valtion T&K-rahoitusta tarkoittaisi leikkausta vuosittaiseen T&K-lisäykseen, kun sitä katettaisiin jo valtion talousarvioon sisältyvällä innovaatiorahoituksella
– Suomen T&K-panostusten kasvattaminen on ollut parlamentaarisesti sovittu pitkäjänteinen sitoumus. Tavoitteen toteuttamisen pitäisi perustua aidosti tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen lisäämiseen, ei määritelmän muuttamiseen, Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen sanoo.
Yliopistot katsovat, että T&K-lisärahoitusta tulee kanavoida pitkäjänteisesti myös yliopistojen perusrahoitukseen ja uutta luovaan tutkimukseen, sillä juuri ne muodostavat perustan tuleville läpimurroille, osaamiselle ja innovaatioille.
T&K-rahoituksen määritelmää ei tule laajentaa
Voimassa oleva laki perustuu kansainvälisesti vertailukelpoiseen tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmään. Unifin mukaan ehdotus muuttaisi T&K-rahoituksen sisältöä ja hämärtäisi kuvaa siitä, kuinka paljon tutkimukseen ja kehittämiseen todellisuudessa investoidaan.
Unifi korostaa, että tutkimustulosten hyödyntämisen, kaupallistamisen sekä uusien innovatiivisten yritysten syntymisen edellytysten tukeminen on tärkeää. Tutkimuslähtöistä kasvua on mahdollista vahvistaa myös voimassa olevan lain puitteissa hyödyntämällä täysimääräisesti T&K-lain mahdollisuudet. Tästä esimerkkinä on Business Finland, joka on uudistanut tutkimus- ja kehitysrahoituksensa kriteereitänsä niin, että ne mahdollistavat paremmin silloittavat T&K-toimet, joilla vauhditetaan projektien tulosten hyödyntämistä.
Jos innovaatiotoiminnan rahoitusta halutaan vahvistaa, se tulee tehdä tavalla, joka täydentää T&K-rahoitusta eikä korvaa sitä. Innovaatiorahoituksen tavoitteet ja käyttökohteet tulee myös valmistella läpinäkyvästi ja määritellä tavalla, joka vahvistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallista ja taloudellista vaikuttavuutta.
– Tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan välille ei pidä rakentaa keinotekoista vastakkainasettelua. Kaikkia tarvitaan. Juuri siksi niiden rahoituksen on oltava läpinäkyvää ja perustuttava selkeisiin määritelmiin, Heikki Holopainen korostaa.
Lakimuutos vähentäisi ennakoitavuutta
Unifi suhtautuu kriittisesti myös esitykseen, jonka mukaan valtion T&K-rahoituksen vuosittaiset lisäykset sidottaisiin nykyistä tiiviimmin vuosittaisiin talousennusteisiin.
T&K-rahoituslain alkuperäinen tarkoitus oli vahvistaa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän pitkäjänteisyyttä sekä tarjota yli hallituskausien ulottuva näkymä julkisen rahoituksen kehitykseen. Esitetty muutos heikentäisi tätä ennakoitavuutta.
Pitkäjänteisen TKI-politiikan uskottavuus perustuu siihen, että yhteisesti sovituista linjauksista pidetään kiinni. Nyt esitetyt muutokset heikentävät luottamusta ja synnyttävät epävarmuutta koko TKI-järjestelmään.
Lue koko lausunto: https://unifi.fi/wp-content/uploads/2026/09/Unifi-HE-laiksi-valtion-tutkimus-ja-kehittamistoiminnan-rahoituksesta.pdf
Lisätiedot:
Janika Luukinen, asiantuntija, tiede- ja TKI-politiikka, Unifi, p. 050 430 4478