Pitkän pimeän kauden jälkeen suomalaisilla on tapana hullaantua auringosta – ja hyvä niin, kunhan muistaa vanhan säännön ”kohtuus kaikessa”. UV-säteilyltä suojautuminen vähentää riskiä sairastua ihosyöpään ja uusin teknologia tuo tehoa syövän varhaiseen havaitsemiseen.
Ihminen altistuu luonnossa säteilylle monin tavoin. Merkittävin säteilyaltistuksen aiheuttaja on auringon ultraviolettisäteily. Auringonpalvojien ihannoima ruskettuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että UV-säteily vaikuttaa ihon väriainetta muodostaviin soluihin eli melanosyytteihin.
Rusketus on merkki ihon vaurioitumisesta eli suojakeino, jolla se pyrkii vähentämään vahingollisten ultraviolettisäteiden pääsyä ihon syvempiin kerroksiin. Altistuminen suurille määrille UV-säteilyä ja ihon palaminen lisäävät riskiä sairastua ihosyöpään. Myös solarium altistaa UV-säteilylle.
Vaikka aurinko paistaa Suomessa monen mielestä harvakseltaan, suomalaiset eivät ole suojassa auringon vahingollisilta vaikutuksilta. On hyvä muistaa, että lasten ohut iho on erityisen herkkä auringolle.
Kyse on käyttäytymistaudista
Säteilyturvakeskuksen (STUK) erikoistutkija Lasse Ylianttilalla on UV-säteilyn seurannasta ja valvonnasta yli 20 vuoden kokemus. Ylianttila aloitti työt STUKissa juuri, kun UV-säteilyn vaaroja kasvattanut otsonikato oli kuuma kysymys.
”Otsonikato on saatu sittemmin hallintaan. Se on niitä harvoja hyviä asioita maailmassa, joita ihmiset ovat saaneet aikaan yhdessä”, Ylianttila toteaa hymyillen.
STUK valvoo ympärivuorokautisesti säteilyn esiintymistä ympäristössä. Tehtäviin kuuluu myös kansalaisten valistaminen UV-säteilyn vaaroista. Auringonottoa ja solariumin käyttöä selvittäneen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten tietoisuus riskeistä on kasvanut, mutta vaikutus käyttäytymiseen ei ole lisääntynyt samassa suhteessa.
”Ihosyöpien ilmaantuvuus on kasvanut 1970-luvulta lähtien kiihtyvällä tahdilla. Tänä päivänä ihosyöpään kuolee noin 250 suomalaista vuodessa, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin liikenneonnettomuuksissa. Kyse on käyttäytymistaudista, koska ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa auringossa niin kotimaassa kuin ulkomailla”, Ylianttila tiivistää.
Iho muistaa saamansa säteilyn
Ihmisen iho ei unohda saamaansa UV-säteilyä, joten säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajan. Suurin osa ihosyövistä todetaan eläkeiässä, mutta sairastumisen riskiä tulee pienentää jo lapsesta asti.
”Ihosyövistä jopa 95 prosenttia voitaisiin ehkäistä omalla käyttäytymisellä eli kohtuullisella altistuksella sekä suojaamalla iho palamiselta. Mitä aiemmin sairaus todetaan, sitä paremmin sitä voidaan hoitaa”, tarkastaja Anne Höytö STUKista sanoo.
”Ihosyövällä on yleensä pitkä kehittymisaika. Vaikka palaminen kertoo riskistä heti, sairaus voi ilmetä vasta vuosikymmeniä altistumista myöhemmin. Toisaalta myös nuori ihminen voi sairastua melanoomaan, joten osa syövistä kehittyy nopeammin.”
Tyypillisesti melanooma iskee sinne, missä altistus on suurinta: miehillä rintaan ja selkään, naisilla sääriin ja käsivarsiin. Yleisiä oireita ovat ihomuutokset, kuten luomet, jotka ovat väriltään ja reunoiltaan epätasaisia sekä halkaisijaltaan yli 6 mm:n laajuisia.
Anne Höytö
Kuva: STUK / Jarkko Översti
Lasse Ylianttila
Kuva: STUK / Jarkko Översti
Tunnista oma ihotyyppisi
Höytö ja Ylianttila muistuttavat, että auringonottajien tulisi ottaa huomioon kaksi tekijää: oma ihotyyppi ja UV-indeksi (UVI). Eri ihotyypit kestävät aurinkoa eri tavalla.
Ihmisten iho on jaoteltu karkeasti kuuteen eri ihotyyppiin, jotka perustuvat ihon väriin, palamisherkkyyteen ja ruskettumiskykyyn. Ykköstyypin iho on erittäin vaalea ja herkkä auringon säteilylle, kun kuutostyypin iho on musta tai tummanruskea eikä käytännössä pala.
Noin kolmannes suomalaisista edustaa helposti tai erittäin helposti palavia ihotyyppejä, suurin osa joskus palavaa, mutta hyvin ruskettuvaa ihotyyppiä ja joka kymmenes harvoin palavaa ja hyvin ruskettuvaa ihotyyppiä. Punatukkaiset ja hyvin vaaleaihoiset ihmiset sietävät aurinkoa yleensä huonosti.
Suojautumistarpeen arviointia varten on maailmanlaajuisesti käytössä UV-indeksi, joka ilmoittaa auringon haitallisen UV-säteilyn määrän yhdellä luvulla. Kun indeksi ylittää kohtalaisen arvon eli luvun 3, auringolta on jo syytä suojautua.
”Etelä-Suomessa UV-indeksi voi ylittää arvon 3 maaliskuun puolivälistä syyskuun puoliväliin, kauniina kesäpäivinä jopa seitsemän tunnin ajan klo 10–17. Arvosta 6 alkaen säteily on voimakasta ja arvosta 8 ylöspäin erittäin voimakasta. Keskikesällä ja keskipäivällä indeksi vaihtelee Etelä-Suomessa pilvettöminä päivinä 5-7 välillä”, Höytö ja Ylianttila kertovat.
Aurinkoa ei pidä kuitenkaan pelätä. Jos on joskus palanut, kannattaa huolehtia siitä, ettei pala jatkossa. Auringon hyviin puoliin kuuluu esimerkiksi D-vitamiinin saanti, joka tutkimusten mukaan saattaa suojata useilta sairauksilta.
”D-vitamiinin saamiseksi ei kuitenkaan tarvitse paahtaa itseään auringossa, vaan ulkonaolo 15 minuuttia päivässä 2–3 kertaa viikossa kasvot ja käsivarret paljaina riittää”, Höytö ja Ylianttila muistuttavat.
Lisätehoa ihosyövän tunnistamiseen
Suomessa monet organisaatiot ovat tehneet erikseen ja yhteistyössä jo pitkään uraauurtavaa ihosyöpätutkimusta. Yksi merkittävistä mahdollisuuksista on Suomessa kehitetty innovaatio MEMS (Micro Electro Mechanical System) -tekniikkaan perustuva hyperspektrikamera, jonka kuvainformaatiota käsitellään FPGA (field-programmable gate array) -tekniikalla. Tämän avulla ihosyöpä voidaan tunnistaa aiempaa nopeammin ja energiatehokkaammin.
Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa ovat mukana Vaasan Yliopisto, Jyväskylän yliopisto, VTT ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala. Kaikilla organisaatioilla on jo ennestään kokemusta spektrikuvantamisesta, mutta yhteishankkeessa kehitetään nyt optisia laitteita ja laskennallisia menetelmiä, joilla voidaan syväkuvantaa ja mallintaa biologisia pintoja.
”Hyperspektrikamera näkee paljon enemmän kuin ihmissilmä. FPGA on jopa kaksikymmentä kertaa energiatehokkaampi kuin perinteinen mikroprosessori. Tekniikkaa käytetään spektrikuvantamisella saatujen kuvien käsittelyssä ja analysointiin liittyvissä laskentarutiineissa”, tuotantoautomaation professori Jarmo Alander Vaasan yliopistosta kertoo.
FPGA on kenttäohjelmoitava mikropiiri, joka sopii etenkin toistuvien, rutiininomaisten tehtävien suorittamiseen. Nopeus perustuu Alanderin mukaan siihen, että laskentaa voidaan suorittaa hyvin rinnakkaisesti.
Tavoitteena varhainen diagnoosi
Ihmisen iho on kerroksellinen rakenne, joka johtaa valoa eri aallonpituuksilla syvemmälle kudosrakenteeseen. Se on myös erinomainen esimerkki monimutkaisesta biopinnasta, jonka rakenne on ihosyövässä hyvä diagnostinen indikaattori. Indikaattori tarkoittaa sitä, että normaalin ihon rakenne on hyvässä järjestyksessä, mutta ihosyövässä rakenne rikkoutuu.
”Tutkimushankkeen tavoitteena on mallintaa ihon rakennetta sekä tunnistaa ihosyöpiä sekä kehittää optisia laitteita ja laskennallisia menetelmiä sekä kehittää pieniä ja helppokäyttöisiä mittalaitteita”, dosentti Ilkka Pölönen Jyväskylän yliopistosta korostaa.
”Uuden teknologian ansiosta diagnostiikka kehittyy ja tarkentuu, jolloin sairastuminen todetaan entistä aiemmin ja hoitomenetelmät täsmentyvät. Tämä on tärkeää suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa keski-iän pidentymisen myötä sairastumisen riski ihosyöpään kasvaa. Mitä varhaisemmin ihosyöpä todetaan, sitä parempi on ennuste.”
Pölösen mukaan Suomi edustaa ihosyöpätutkimuksen ja nyt myös siihen liittyvän spektrikuvantamisen kärkikaartia globaalisti. Uudelta tekniikalta ja spektrikameralta odotetaan paljon. Nelivuotinen yhteistyöhanke valmistuu vuonna 2021.
Näin teet auringosta hyvän ystävän
1. Vältä palamista ja totuttaudu aurinkoon varovasti.
2. Pidä siesta ja vältä auringonpaahdetta keskipäivän tunteina klo 11–15.
3. Vetäydy varjoon, jossa UV-säteilyä on puolet vähemmän kuin auringossa.
4 . Pysy pystyssä ja liikkeessä. Suurin syy aurinkorannalla palamiseen on makuuasento.
5. Parhaan UV-suojan tarjoaa peittävä vaatetus. Valitse aurinkoon mukavat, väljät ja vaaleahkot vaatteet. Hyvä hattu suojaa kasvot, kaulan ja korvat.
6. Lisää suojaa saa aurinkosuojavoiteilla. Valitse suojakerroin oman ihotyyppisi mukaan. Suojakertoimen tulisi olla vähintään 30.
7. Aurinkolasit suojaavat silmiä. Tarkista aurinkolasien UV-merkintä: UV 100 % tai UV 400 kertoo, että lasit suodattavat UV-säteilyn kokonaan.
8. Tarkista UV-indeksi Ilmatieteen laitoksen palvelusta: www.ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste
9. Etelän lomakohteissa UV-säteily on voimakkaampaa kuin Suomessa, joten suojautumiseen tulee kiinnittää vielä tarkemmin huomiota.
10. Mikäli huomaat ihollasi muutoksen, hakeudu lääkäriin.
Teksti: Sari Okko
Tarina on osa Tiede vaikuttaa! -kampanjaa, jonka toteuttavat yhdessä Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ja Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet. Seuraa kampanjaa Twitterissä tunnisteella #tiedevaikuttaa ja jaa samalla oma tarinasi siitä, miten tiede on vaikuttanut sinun elämääsi.