Tänä keväänä puheenvuorot on varsin usein aloitettu sanoilla ”tutkimusten valossa”. Pandemian aikana on korostunut tarve oikea-aikaiselle, tutkitulle ja luotettavalle tiedolle. Tarkemmin sanottuna tarve tiedon etsimiselle, tuottamiselle, ymmärtämiselle, tulkitsemiselle, soveltamiselle ja käyttämiselle.
Ilman luotettavaa tietoa olisi mahdotonta valmistella päätöksiä, joilla pyritään edistämään ihmisten terveyttä ja turvallisuutta sekä koko maan kykyä selviytyä ja päästä ulos poikkeustilasta. Jokainen yritys, organisaatio, yliopisto tai kunta sekä jokainen yksilönä tarvitsee tietoa oman ymmärryksensä ja toimintansa perusteeksi. Päätöksiä tekevillä ja medialla on iso vastuu oikean tiedon viestimisestä.
Yliopistot valmistautuvat kriisin jälkeiseen aikaan
Suomen yliopistoissa opiskelee yhteensä noin 150 000 ja työskentelee noin 30 000 henkilöä. Pandemian aiheuttamat sulkutoimet, kriisinhallinta ja tulevaisuuteen valmistautuminen ovat myös yliopistoille massiivinen ja moniulotteinen työsarka.
Opiskelijoille ja suurelle yleisölle näkyvimpinä valmisteltavina asioina ovat olleet opintojen erittäin nopea siirtyminen etäopetukseen ja kevään yhteishaun turvallinen ja luotettava toteuttaminen. Yliopistojen tutkimustoiminnan jatkuvuus pyritään turvaamaan yhdessä tiederahoittajien ja yhteistyökumppanien kanssa. Kriisillä on vaikutuksia myös henkilöstöön, kotimaisiin ja kansainvälisiin opiskelijoihin, erilaisten yliopistopalvelujen järjestämiseen sekä luonnollisesti talouteen.
Yliopistojen valmistautuminen koronapandemian exitiin ja pandemian jälkeiseen aikaan edellyttää lukuisten näkökulmien yhteensovittamista parhaan käytössä olevan tiedon perusteella. Unifi asetti huhtikuun lopulla yliopistojen yhteisen skenaarioryhmän laatimaan kokonaiskuvaa ja arvioimaan vaihtoehtoisia malleja toiminnan avautumiselle ja pandemian jälkeiselle ajalle.
Tutkimuskentän ja päätöksentekijöiden vuoropuhelua tärkeää edistää
Mitä voimme oppia koronakriisistä ja millaisia tulevaisuuden suuntia luomme jälleenrakentamisen aikana? Tieteen ja tutkitun tiedon merkitys on asetettu sille kuuluvaan arvoonsa. Erityisesti on tunnustettu eri tieteenalojen ja näkökulmien välisen tarkastelun tarve.
Valtioneuvoston kanslia asetti eri tieteenalojen edustajista koostuvan tiedepaneelin tukemaan kansallista koronakriisin jälkihoitoa valmistelevan ryhmän työtä. Paneeli on oikeassa paikassa.
Jälleenrakentamisessa on erityisen tärkeää ja toivottavaa, että uusi normaali on myös jatkuvaa tutkimuskentän ja päätöksentekijöiden välillä käytävää vuoropuhelua. Hyvät käytännöt syntyvät tarpeesta ja jäävät elämään. Parhaita käytäntöjä kannattaa jopa rakentaa.
Kirjoittaja on Unifin toiminnanjohtaja.
Kuva: Karolina Isaksson