Orpon hallitus on kevään aikana edistänyt vauhdikkaasti puoliväliriihen päätöksiä. Yksi päätöksistä oli tavoite mahdollistaa korkeakoulututkinnon suorittaminen avoimessa korkeakoulussa perien siitä kustannukset kattavat maksut. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK, Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ja Suomen opiskelija-allianssi OSKU näkevät nopeassa valmistelussa suuria ongelmia, joita edustajat ovat aloitetta valmistelevassa ohjausryhmässä tuoneet esiin.
Esityksen ongelmallisuus muodostuu kahdesta kokonaisuudesta: Toinen on periaatteellinen ja laajavaikutteinen maksullisen tutkintokoulutuksen tuominen suomalaiseen korkeakoulutukseen ilman laajaa ja perusteellista valmistelua. Toinen on avoimen korkeakoulutuksen ja tutkintoon johtavan koulutuksen periaatteiden sekoittuminen. Lisäksi haasteena on heikot perustelut siitä, mitä koulutuspoliittista ongelmaa esitys ratkaisisi merkittävästi suhteessa sen mukanaan tuomiin ongelmiin. Avoimen kautta suoritettu tutkinto kohdentuisi todennäköisesti ensisijaisesti työssä käyville, jo korkeakoulututkinnon suorittaneille, joten se ei juurikaan tukisi tavoitetta nuorten koulutustason nostamisesta. Lisäksi työuralla tapahtuvan osaamisen kehittämisen näkökulmasta vaikutus olisi todennäköisesti pieni.
Esityksen laatimisen aikataulu on erittäin tiukka. Järjestöt näkevät, että esitys on periaatteellisesti niin merkittävä koulutuspoliittinen uudistus, ettei sen toimeenpano tällä aikataululla ja ilman tutkimuksellisia taustaselvityksiä ole vastuullista.
Erityisesti periaatteellisesti isoissa lainvalmistelun hankkeissa hyvään hallintotapaan kuuluu koota taustaselvitystä erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista määriteltyihin tavoitteisiin tai ratkaistaviin ongelmiin. Vasta tämän jälkeen ryhdytään valmistelemaan varsinaista hallituksen esitystä. Nyt tämä vaihe on jäänyt tekemättä eikä hankkeen ohjausryhmässä esitettyä palautetta ole otettu riittävällä tavalla huomioon.
Uudistus olisi keskeinen ja periaatteellinen muutos koulutusjärjestelmässämme. Maksutonta korkeakoulutusta on pidetty lähes itseisarvoisena osana suomalaista yhteiskuntasopimusta ja tällainen linjamuutos vaatisi ehdottomasti laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Tämän vuoksi perusteellinen esivalmistelu, eri tieteenalojen lähtökohdista tapahtuva tarkastelu ja vaihtoehtojen esittäminen olisivat ensisijaisen tärkeitä.
Esitetyn kaltaisille maksullisille avoimen tutkinnoille on vaikeaa nähdä kysyntää ja siten korkeakouluille tuottoja. Hinnoittelultaan täyskatteellinen tutkinto, joka ei kuitenkaan oikeuta opiskelijaa opintorahaan, opintolainaan tai ateriatukeen ei ole hakijalle houkutteleva vaihtoehto, eikä se siten ratkaise korkeakoulujen resurssivajetta. On myös todennäköistä, että opiskelijat siirtyisivät avoimen korkeakoulun puolelta maksuttomaan tutkintokoulutukseen, mitä korkeakoulujen on vaikea ennakoida.
Järjestöt jakavat huolen korkeakoulujen resursseista vastata laadukkaasti korkeakouluille asetettuihin tavoitteisiin ja ymmärtävät tarpeen etsiä uusia lähteitä korkeakoulutuksen rahoitukseen. Käsillä oleva esitys ei kuitenkaan tarjoa kestäviä ja uskottavia ratkaisuja korkeakoulujen rahoitusvajeeseen.
Järjestöt esittävät, että opetus- ja kulttuuriministeriö tilaa selvityksen vaihtoehtoisista ehdotuksista uusiksi rahoituslähteiksi valtion rahoituksen rinnalla. Tavoitteena olisi saada useampia ehdotuksia, millä tavoin korkeakoulujen rahoituspohjaa voidaan laajentaa vaarantamatta koulutuksellista tasa-arvoa, korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja laatua. Lähtökohtana olisi, että esitykset vastaisivat koulutuspoliittisiin tavoitteisiin kestävästä ja nopeasta koulutustason nostosta sekä osaamisen kehittämisestä työuran aikana. Näin selvitys olisi valmiina tarjoamaan vaihtoehtoja puolueille ensi vuonna eduskuntavaalien jälkeen käytäviin hallitusohjelmaneuvotteluihin.
Lisätietoja:
Heidi Rättyä, koulutuspolitiikan asiantuntija, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, heidi.rattya@syl.fi, 041 515 2231
Samuli Leppämäki, korkeakoulupolitiikan erityisasiantuntija, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK, samuli.leppamaki@samok.fi, 044 902 8852
Jenni Suutari, koulutuspolitiikan ja vaikuttamisen asiantuntija, Suomen Lukiolaisten Liitto, jenni.suutari@lukio.fi, 050 395 5334
Ida Mielityinen, toiminnanjohtaja, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, ida.mielityinen@arene.fi, 050 594 0731
Heikki Holopainen, toiminnanjohtaja, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, heikki.holopainen@unifi.fi, 0400 639 331
Suvituuli Lundmark, asiantuntija (edunvalvonta ja vaikuttaminen), Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI, suvituuli.lundmark@sakki.fi
Joonatan Laine, pääsihteeri, Suomen opiskelija-allianssi OSKU, joonatan.laine@osku.fi, 044 9774 014