Hyppää sisältöön

Unifi, Arene, SYL ja SAMOK: Tutkintotavoitteiden nostaminen edellyttää vuoteen 2030 ulottuvaa rahoitussuunnitelmaa – vain siten voidaan turvata koulutuksen laatu

 | Tiedotteet ja uutiset

Suomen tuleva menestys riippuu siitä, saadaanko työmarkkinoille riittävästi korkean tason osaajia. On arvioitu, että 60-75 prosenttia työmarkkinoiden tulevasta rekrytointitarpeesta kohdistuu korkeakoulukoulututkinnon suorittaneisiin asiantuntijoihin. Työn nopea murros ja teknologinen kehitys ovat johtaneet siihen, että osaajapula on muodostunut koko maata koettelevaksi ongelmaksi.

Suomessa on asetettu tavoite, että puolet 25–34-vuotiaista suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä osuus on 41 prosenttia, mikä jättää Suomen OECD-maiden keskiarvon (44 %) alapuolelle ja myös muiden Pohjoismaiden taakse. Tilanteen korjaaminen edellyttää, että korkeakoulutusta laajennetaan ja tehostetaan.

Koulutuksen laajentamisesta tulee käydä laaja analyyttinen keskustelu, jonka pohjalta tunnistetaan ala- ja aluekohtaiset koulutustarpeet. Korkeakoulutuksen tarjoaminen yhä useammalle ja läpäisyn parantaminen eivät onnistu myöskään ilman pitkäjänteistä lisärahoitusta. Tutkintotavoitteiden nostaminen edellyttää pitkäjänteisen, vuoteen 2030 ulottuvan rahoitussuunnitelman. Vain riittävillä resursseilla varmistetaan, että koulutuksen laatu ei laske opiskelijamäärien kasvaessa ja että kaikkia opiskelijoita pystytään tukemaan opinnoissaan.

Vuoden 2020 talousarvioesitykseen kirjattu kertaluontoinen rahoituksen tasokorotus tai kustannustason nousuun vastaavat indeksikorotukset eivät mahdollista näistä tehtävistä selviytymistä. Niillä vasta paikataan menneiden vuosien leikkauksia.

Unifi, Arene, SYL ja SAMOK ovat huolissaan opetus- ja kulttuuriministeriön syyskuussa esittämistä tavoitteista tutkintomäärien lisäämiseksi. Ilman lisäresursseja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitus suoritettua tutkintoa kohtaan laskee ja koulutuksen laatu kärsii. Siihen ei ole varaa, koska Suomi elää korkeasta osaamisesta.

Korkeakoulujen rahoituksen pitkäjänteinen parantaminen onkin nähtävä välttämättömänä investointina kilpailukykyyn, korkeaan työllisyyteen ja koko suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan.

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Leena Wahlfors
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
puh. 050 522 9421

Toiminnanjohtaja Petri Lempinen
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
puh. 040 766 7805

Puheenjohtaja Sanni Lehtinen
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL
puh. 044 906 5007

Puheenjohtaja Iiris Hynönen
Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK
puh. 050 389 1000

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Tiedotteet ja uutiset

Uutta luova tutkimus vie eteenpäin yhteiskunnan kehitystä ja mahdollistaa innovaatiot

Uutta luovaa tutkimusta syntyy sekä perustutkimuksen että soveltavan tutkimuksen lähtökohdista, kun riskinottokyky yhdistyy riittäviin resursseihin. Korkeatasoiseen ja uraauurtavaan tutkimukseen perustuvat uudet...

 | Tiedotteet ja uutiset

Visio 2040: Suomen tulee tavoitella kansainvälistä kärkeä sekä tutkimuksessa että koulutuksessa 

Suomen yhteisenä kansallisena tavoitteena tulee olla kansainvälisesti korkea laatu ja edelläkävijyys sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Erityisesti Suomen kannattaa panostaa uutta luovaan, pitkäjänteiseen tutkimukseen, korostavat yliopistot.  Opetus- ja...

 | Tiedotteet ja uutiset

Kehysriihi: Suomi tarvitsee investointeja inhimilliseen pääomaan

Suomen tulee investoida rohkeasti inhimillistä pääomaa vahvistavaan yliopistokoulutukseen ja uutta luovaan tutkimukseen, jotka ovat innovaatioiden, uudistumisen ja tuottavuuden kehittymisen sekä tulevan kasvun moottori. Lisäleikkaukset yliopistoilta heikentäisivät...