Pienet terveyttä edistävät teot kannattaa kytkeä osaksi työpäivää ja sen rutiineja. Tutkijat selvittävät, mitkä työpaikan keinot tehoavat parhaiten. Uudet suositukset perustuvat vankkaan tutkimustietoon.
Työpaikkoja on hyödynnetty terveyden edistämisessä vähän, vaikka vietämme töissä 1600 tuntia vuodessa. Jokainen tekee työpäivänsä aikana pieniä valintoja, joilla on väliä.
Tehokas työpäivä sisältää riittävästi taukoja. Parasta on, jos työporukka keskustelee yhteisillä tauoillaan asioista, jotka saavat hyvälle mielelle. Tämän tietää myös johtava asiantuntija Jaana Laitinen, joka työskentelee Työterveyslaitoksen Oulun toimipisteessä.
– Meidän työyhteisössä jutellaan esimerkiksi lomasuunnitelmista, mikä on samalla mielikuvamatkailua. Eilen oli kiva juttu, kun työkaveri kertoi lapsensa menneen koulun kanssa pilkille meren jäälle. Kuvittelin itseni istumaan pilkillä ja tunsin auringonsäteiden hyppelyn kasvoillani, Laitinen kertoo.
Työntekijöiden pienet päivittäiset valinnat voivat liittyä vaikkapa siihen, kulkeeko työmatkansa kävellen tai pyörällä, lähteekö työkavereiden kanssa työpaikkaruokalaan tai millaisilla keinoilla pyrkii hallitsemaan stressiä.
– Terveelliset elintavat vaikuttavat työkykyyn ja työstä palautumiseen. Parhaassa tapauksessa palautuminen alkaa työpäivän aikana. Kun työssä jaksaa hyvin, virtaa riittää myös vapaa-ajan puuhiin, Laitinen sanoo.
Laitisen johtamassa tutkimuksessa on otettu terveyden edistämiseen työpaikoilla uusi lähestymistapa. Terveellisiä elintapoja tarkastellaan nimenomaan työkyvyn ja työstä palautumisen näkökulmasta. Perinteisesti elintapoja on lähestytty sairastumisriskien kannalta.
Terveyden edistäminen osaksi työpaikan suunnitelmia
Vaikuttava terveyden edistäminen perustuu näyttöön. Joukko Työterveyslaitoksen ja eri yliopistojen tutkijoita on käynyt läpi aiemman tutkimustiedon siitä, mitkä työpaikan keinot parhaiten innostavat työntekijöitä liikkumaan, syömään terveellisesti ja huolehtimaan omasta palautumisestaan.
Tutkimuskatsausten ja laajan asiantuntijatiedon perusteella on tehty suositukset, joilla edistetään terveyttä työpaikoilla. Niissä terveydellä tarkoitetaan kokonaisvaltaista terveyttä eli fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisuutta.
Suositukset on laadittu ja niitä levitetään yhteistyössä työelämävaikuttajien, kuten SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n, kanssa. Suositukset on tarkoitus kytkeä osaksi työpaikkojen arkea ja prosesseja.
Esimerkiksi istumista voidaan tehokkaasti vähentää tietokoneen ruudulle ilmestyvän taukoliikuntasovelluksen avulla.
– Tavoitteemme on, että kahdella kolmesta Suomen työpaikoista on vuonna 2025 suunnitelma siitä, miten heillä edistetään terveyttä, Jaana Laitinen sanoo.
Työpaikan terveyden edistämisen suunnitelma voi olla osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa, työsuojelun toimintaohjelmaa tai muuta työpaikan työhyvinvointisuunnitelmaa.
Suositusten taustalla olevat työpaikoilla tehdyt tutkimukset – esimerkiksi liikunnan lisääminen istumatyötä tekevillä – ovat auttaneet parantamaan työkykyä, työssä suoriutumista ja työstä palautumista. Tutkimustieto on myös auttanut ehkäisemään sairauspoissaoloja.
Laitisen johtama tutkimus on paljastanut, ettei suomalaisissa ravitsemus- ja liikuntasuosituksissa ole otettu ollenkaan huomioon työ- ja työkykynäkökulmaa. Toimenpiteet ovat kohdistuneet pääasiassa yksilöihin ja ympäristöön.
– Työyhteisön ja ammatti-identiteetin mahdollisuuksista edistää terveyttä tarvitaan uutta tutkimus- ja kehittämistyötä, Laitinen sanoo.
Itsestä huolehtiminen on ammattitaitoa
Parhaat keinot edistää terveyttä vaihtelevat ammatin ja työtehtävien mukaan: Jos työpäivä esimerkiksi kuluu pääasiassa seisten tai kävellen, on tärkeää päästä välillä istumaan ja lepäämään. Istumatyötä tekevän taas kannattaa lähteä välillä liikkeelle.
– Terveyden edistämisen lähtökohtana työpaikoilla ovat siis ammatin vaatimukset ja vaikutukset. Itsestä huolehtiminen on osa ammattitaitoa, Jaana Laitinen huomauttaa.
Hän itse saa tutkijan työlleen vastapainoa esimerkiksi kuuntelemalla musiikkia ja tekemällä kävelylenkkejä luonnon kauneutta katsellen. Myös ruoan laittaminen yhdessä perheen kanssa auttaa palautumaan.
– Kun käyn työmatkoilla Helsingissä, menen mielelläni myös nauttimaan kulttuurista Musiikkitaloon tai Kansallisoopperaan.
Käytännön vinkit työpaikkojen avuksi
Promo@Work-hankkeessa työpaikoille laadittuja suosituksia täydentävät napakat Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille -vinkkilistat: Liikunta fyysisesti raskaassa työssä, Liikunta istumatyössä, Ravitsemus ja Palautuminen.
Palautumista edistävät esimerkiksi nämä asiat:
– Työkuormituksen keventämiseen mietitään keinoja yhdessä.
– Työpaikalla keskustellaan työtehtävien tärkeysjärjestyksestä, organisoinnista ja mahdollisesta rajaamisesta.
– Työkaverit pitävät yhteisiä kahvi- ja ruokataukoja, joiden aikana keskustellaan muustakin kuin työstä.
– Ylimääräiset häiriötekijät minimoidaan työpaikalla.
– Työpaikka edistää liikuntaa ja terveellistä ruokailua.
Työpaikan keinovalikoimaa on tehty tutuksi muun muassa Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille -yleisötapahtumissa, jotka on järjestetty vuoden 2018 lopussa ja 2019 alussa.
Mikroyrittäjille räätälöidyt suositukset ja vinkkilistat julkaistaan keväällä 2019.
Lue lisää: linkki suosituksiin ja vinkkilistoihin!
Laajaa yhteistyötä
Terveyden edistämisen suositukset työpaikoille on tehty yhteistyössä näiden tahojen kanssa: Työeläkeyhtiö Elo, Diabetesliitto, Tuki- ja liikuntaelinliitto ry, Olympiakomitea, Ilmarinen, Varma, Veritas, Aivoliitto, Suomen Mielenterveysseura, KEVA, EK, Kuntatyönantajat, SAK, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen työnohjaajat ry, STTK, Sydänliitto, MELA, Yksi elämä -terveystalkoot
Promo@Work
Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoille (Promo@Work) -hanke saa rahoituksensa strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
STN rahoittaa pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin.
Hankkeen toteuttajat: Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, konsortion johtaja; Kirsi Heikkilä-Tammi, Tampereen yliopisto; Matti Juhani Muhos, Oulun yliopisto; Harri Oinas-Kukkonen, Oulun yliopisto; Johanna Ruusuvuori, Tampereen yliopisto; Stephanie Stock, Kölnin yliopisto.
Teksti: Marja Sarkkinen
Pääkuvan kuvateksti: Jaana Laitinen saa tutkijan työlleen vastapainoa esimerkiksi kuuntelemalla musiikkia ja tekemällä kävelylenkkejä luonnossa. Kuva: Sanna Krook
Tarina on osa Tiede vaikuttaa!-kampanjaa, jonka toteuttavat yhdessä Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ja Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet. Seuraa kampanjaa Twitterissä tunnisteella #tiedevaikuttaa ja jaa samalla oma tarinasi siitä, miten tiede on vaikuttanut sinun elämääsi.