Euroopan parlamentti tekee pian päätöksensä unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elvytyspaketista. Nykyisellä tutkimus- ja koulutusrahoituksen tasolla moni tärkeä tavoite jää tulevina vuosina saavuttamatta.
Suunta Euroopan tulevaisuudelle ratkeaa pian: pystymmekö toipumaan globaalista pandemiasta, kasvattamaan sopeutumiskykyämme uusiin haasteisiin ja luomaan kansalaisille uskoa huomiseen?
Jos tahdomme onnistua näissä tehtävissä, täytyy EU:n kohdentaa merkittävästi varoja tutkimukseen ja koulutukseen niin monivuotisessa budjetissaan 2021–2027 kuin myös lyhyen aikavälin elvytyspaketissaan. Yliopistojen rehtorit vetoavatkin nyt Suomen hallitukseen ja europarlamentaarikkoihin, jotta ne tekisivät kaikkensa riittävän rahoituksen varmistamiseksi.
– Suomi voi vielä vaikuttaa siihen, mihin suuntaan Euroopan tulevaisuutta lähdetään rakentamaan. Ilman riittäviä tutkimus- ja koulutuspanostuksia EU:n on vaikea päästä pandemiasta kestävälle toipumisen tielle, mikä heikentää mahdollisuuksiamme luoda eurooppalaisille hyvinvointia ja olla globaaleja suunnannäyttäjiä. Unionin ykkösprioriteeteiksi asetetut vihreän kasvun ja digitalisaation tavoitteet jäävät saavuttamatta. Lisäksi tutkimusrahoituksen leikkaukset vähentävät Suomen ja Euroopan houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä, mikä on ristiriidassa käynnissä olevan mittavan ja merkittäviä panostuksia sisältävän korkeakoulujen kansainvälistymis- ja globaaliohjelman kanssa, arvioi Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin puheenjohtaja Keijo Hämäläinen.
Suomalaiset yliopistot eivät ole tyytyväisiä nykyiseen neuvottelutulokseen. Heinäkuun budjettineuvotteluista kantautuneet tiedot olivat suuri pettymys koko eurooppalaiselle yliopistoyhteisölle. Elintärkeiden Horisontti Eurooppa ja Erasmus+ -ohjelmien rahoitustaso uhkaa jäädä riittämättömäksi. Yhteisessä julkilausumassaan yli 800 yliopiston joukko onkin korostanut, että kyseisten ohjelmien rahoitusta on välttämätöntä korottaa tuntuvasti.
Rahoitus on syytä palauttaa Euroopan parlamentin alkuperäisen ehdotuksen tasolle (jossa Horisontti Eurooppaan investoitaisiin 120 miljardia euroa ja Erasmus+ -budjetti kolminkertaistettaisiin) tai vähintään yhtä suureksi kuin komission toukokuisessa ehdotuksessa, toteavat yhdessä 23 maan rehtorineuvostot.
– Leikkauksia ei saa kohdistaa uraauurtavan perustutkimuksen ERC-rahoitukseen, koska muuten heikennämme edellytyksiämme synnyttää läpimurtoinnovaatioita. Siksi Horisontti Eurooppa -ohjelman budjetin kohdennusta tuleekin korjata siten, että ensimmäisen pilarin rahoitusta lisätään. Myös Erasmus+ -ohjelmalle on taattava riittävä rahoitus, jotta virtuaalinen ja fyysinen liikkuvuus edistyvät. Nyt ehdotetut korotukset riittäisivät vain nykytason ylläpitoon, jolloin ohjelman laajennukset uusiin osanottajiin jäisivät toteutumatta, toteaa Unifin toiminnanjohtaja Tanja Risikko.
Suomalaisten yliopistojen rehtorit muistuttavat, että investoinnit korkeatasoiseen tutkimukseen ja koulutukseen ovat parasta elvytystä niin Suomelle kuin Euroopallekin. Ne tukevat yhteiskuntien ja elinkeinoelämän uudistumista, vahvistavat sopeutumiskykyä uusiin, ennakoimattomiin kriiseihin ja rakentavat uskoa tulevaisuuteen.
Lisätietoja:
Keijo Hämäläinen
Puheenjohtaja
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
puh. 040 0247 435
Tanja Risikko
Toiminnanjohtaja
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
puh. 040 1952 037