Hyppää sisältöön

TKI-osaajapulaan tarvitaan ratkaisuja: tohtorikoulutuksen kehittämisestä tulee tehdä hallituksen kärkihanke

 | Tiedotteet ja uutiset

Odotamme hallituksen budjettiriihestä päätöksiä, jotka tukevat aidosti Suomen TKI-tavoitteiden toteutumista.

Suomen laajeneva TKI-toiminta edellyttää osaajapulaan vastaamista ja erityisesti riittäviä panostuksia tohtoreiden kouluttamiseen. Suomessa on jo nyt OECD-maiden suurin pula korkeakoulutetuista työntekijöistä. Parlamentaarisen TKI-työryhmän arvion mukaan vuosina 2024–2030 tarvittaisiin vuosittain lisää jopa 9 000 TKI-osaajaa. Uusista TKI-osaajista noin 2 000:n tulisi olla tohtoreita, joista noin puolet työskentelisi yksityisellä ja puolet julkisella sektorilla. 

Vuonna 2024 käynnistettävä tohtorikoulutuspilotti tähtää kokonaisvaltaiseen tohtorikoulutuksen kehittämiseen. Pilotissa ei ole kyse pelkästään tohtoreiden määrän kasvattamisesta vaan koko tohtorikoulutuksen uudistamisesta kestävästi ja laadukkaasti, lähtökohtana työmarkkinoiden ja yhteiskunnan tarpeet – viime kädessä osaamisen ja tiedon huoltovarmuus. Keskiössä on päätoimisen tutkimustyön lisääminen ja koulutuksen läpäisyn vahvistaminen huolehtien muun muassa riittävästä ohjauksesta. Näin lisätään myös korkeaa osaamistasoa vaativien työtehtävien määrää Suomessa ja vahvistetaan kilpailukykyämme.

Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä tohtorikoulutuspilottiin T&K-lisärahoituksesta vuosille 2024-27 esitetty 90 miljoonan euron investointi on riittämätön. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Unifin pilottia valmisteleva työryhmä on laskenut tohtorikoulutuksen uudistamisen ja tohtorien määrällisen nousun rahoituksen tarpeen asettuvan noin 250 miljoonaan euroon alkavalla budjettikehyskaudella.

Riittävät panostukset uusien tohtoreiden kouluttamiseen ovat välttämättömiä, jotta huomattavat TKI-panostukset tuottavat odotetut vaikutukset Suomen talouteen ja kansan hyvinvointiin. Siksi toivomme, että budjettiriihessä tehtävät päätökset pohjaavat parlamentaarisen TKI-työryhmän linjauksiin, joihin hallitusohjelmakin on sitoutunut. Julkisen rahoituksen vaikutus on suurin, kun se kohdistetaan perustutkimukseen ja siihen pohjautuvaan korkeakoulutukseen. Tämä hyödyttää myös elinkeinoelämää ja koko yhteiskuntaa.

Suomen menestys perustuu nyt ja tulevaisuudessa korkeaan osaamiseen. Vetoamme hallitukseen, että se investoi tohtorikoulutukseen.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry 
Professoriliitto ry
Sivistystyönantajat ry 
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry 
Tekniikan akateemiset TEK
Tieteellisten seurain valtuuskunta 
Tieteentekijät ry 

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Tiedotteet ja uutiset

Uutta luova tutkimus vie eteenpäin yhteiskunnan kehitystä ja mahdollistaa innovaatiot

Uutta luovaa tutkimusta syntyy sekä perustutkimuksen että soveltavan tutkimuksen lähtökohdista, kun riskinottokyky yhdistyy riittäviin resursseihin. Korkeatasoiseen ja uraauurtavaan tutkimukseen perustuvat uudet...

 | Tiedotteet ja uutiset

Visio 2040: Suomen tulee tavoitella kansainvälistä kärkeä sekä tutkimuksessa että koulutuksessa 

Suomen yhteisenä kansallisena tavoitteena tulee olla kansainvälisesti korkea laatu ja edelläkävijyys sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Erityisesti Suomen kannattaa panostaa uutta luovaan, pitkäjänteiseen tutkimukseen, korostavat yliopistot.  Opetus- ja...

 | Tiedotteet ja uutiset

Kehysriihi: Suomi tarvitsee investointeja inhimilliseen pääomaan

Suomen tulee investoida rohkeasti inhimillistä pääomaa vahvistavaan yliopistokoulutukseen ja uutta luovaan tutkimukseen, jotka ovat innovaatioiden, uudistumisen ja tuottavuuden kehittymisen sekä tulevan kasvun moottori. Lisäleikkaukset yliopistoilta heikentäisivät...