Hyppää sisältöön

Kohoava kustannustaso vaikeuttaa korkeakoulujen toimintaa ensi vuonna

 | Tiedotteet ja uutiset

Korkeakoulujen rahoitus ensi vuodelle uhkaa jäädä kohoavien kustannusten vuoksi liian pieneksi. Korkealla jylläävä inflaatio lisää korkeakoulujen menoja jo nyt, eikä tilanne näytä helpottavan ensi vuonna. Muun muassa Suomen Pankki arvioi elokuun talouskatsauksessaan hintojen nousevan edelleen. Osuuspankkiryhmä ennusti kuluttajahintojen ja ansioiden nousevan ensi vuonna noin 4 prosenttia.

Yleistä kustannustason muutosta korkeakoulujen menoissa kompensoidaan niin sanotuilla ammattikorkeakoulu- ja yliopistoindekseillä. Indeksit huomioivat yleisen ansiotason nousun lisäksi muun muassa yleisesti kohoavat energia- ja rakentamiskustannukset. Valtiovarainministeriön elokuisessa budjettiesityksessä korkeakoulujen kustannusten nousuksi ensi vuodelle on arvioitu 2,4 %.

Korkeakoulut ovat huolissaan siitä, että ministeriön ennuste hintojen noususta on selvästi alhaisempi kuin viimeisimmät ennusteet näyttävät. Sivistystyönantajat, Ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvosto Arene ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry esittävätkin, että valtiovarainministeriö päivittää hallituksen ensi vuoden budjettineuvottelujen pohjaksi uusimmat mahdolliset talousennusteet, jotta budjettiesitys vastaa mahdollisimman hyvin ensi vuoden tilannetta.

Pidemmällä tähtäimellä korkeakoulut eivät kärsi tai hyödy liian suureksi tai pieneksi osoittautuneista vuosiennusteista. Liikaa maksetut indeksit vähennetään ja vajaiksi jääneet indeksit hyvitetään myöhempien vuosien budjeteissa toteutuneiden ansiotaso-, kuluttajahinta- ja tukkuhintaindeksien mukaisesti. Vuonna 2023 vuonna ongelmaksi uhkaa muodostua ennakoitua suurempi inflaatio, mistä aiheutuvien kulujen kattamiseen korkeakouluista ei välttämättä löydy puskureita, ja ero ennusteen ja toteuman tasataan vasta 2025. Panostuksia koulutukseen ja TKI-toimintaan tarvitaan kuitenkin nyt, ei vasta kolmen vuoden päästä.

Akuutin tilanteen lisäksi korkeakouluissa maksetaan myös niin sanottua koronavelkaa. Tämä tarkoittaa panostamista opiskelijoiden hyvinvointiin sekä tukemista opiskelijoita viivästyneiden opintojen kanssa. Samaan aikaan rakennetaan uusia pedagogisia käytänteitä etä- ja läsnäopiskelun yhdistämiseen. Uudistaminen on välttämätöntä, jotta voidaan ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset tarpeet.

Lisätietoja:
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, toiminnanjohtaja Tanja Risikko, p. 040 1952 037

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Tiedotteet ja uutiset

Uutta luova tutkimus vie eteenpäin yhteiskunnan kehitystä ja mahdollistaa innovaatiot

Uutta luovaa tutkimusta syntyy sekä perustutkimuksen että soveltavan tutkimuksen lähtökohdista, kun riskinottokyky yhdistyy riittäviin resursseihin. Korkeatasoiseen ja uraauurtavaan tutkimukseen perustuvat uudet...

 | Tiedotteet ja uutiset

Visio 2040: Suomen tulee tavoitella kansainvälistä kärkeä sekä tutkimuksessa että koulutuksessa 

Suomen yhteisenä kansallisena tavoitteena tulee olla kansainvälisesti korkea laatu ja edelläkävijyys sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Erityisesti Suomen kannattaa panostaa uutta luovaan, pitkäjänteiseen tutkimukseen, korostavat yliopistot.  Opetus- ja...

 | Tiedotteet ja uutiset

Kehysriihi: Suomi tarvitsee investointeja inhimilliseen pääomaan

Suomen tulee investoida rohkeasti inhimillistä pääomaa vahvistavaan yliopistokoulutukseen ja uutta luovaan tutkimukseen, jotka ovat innovaatioiden, uudistumisen ja tuottavuuden kehittymisen sekä tulevan kasvun moottori. Lisäleikkaukset yliopistoilta heikentäisivät...