Hyppää sisältöön

Korkeakoulujen viesti hallitustunnustelijalle: Kaksi merkittävintä kysymystä muille puolueille

 | Tiedotteet ja uutiset

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ja Sivistystyönantajat onnittelevat Antti Rinnettä vaalivoitosta. Samalla järjestöt muistuttavat, että Suomi menestyy vain koulutukseen ja osaamiseen investoimalla. Koulutus- ja tutkimuspanostuksilla luodaan hyvinvointia, nostetaan tuottavuutta, turvataan työllisyyttä ja ehkäistään syrjäytymistä.

– Ennen vaaleja Rinne ja SDP puhuivat koulutuksen ja tieteen kunnianpalautuksesta. Myös muut vaalien voittajat ovat korostaneet koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä. Hallitustunnustelijan on syytä varmistaa tähän tavoitteeseen sitoutuminen hallitusneuvotteluihin haluavilta puolueilta, esittää Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Arene, Unifi ja Sivistystyönantajat ehdottavatkin, että tuleva hallitustunnustelija esittää puolueille kaksi konkreettista kysymystä:

1. Oletteko sitoutuneet nostamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen osuuden 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä? Jos, niin millä keinoilla tavoite saavutetaan?

2. Kannatatteko korkeakoulutuksen laajentamista niin, että puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä? Jos, niin miten varmistatte korkeakouluille tavoitteen edellyttämät resurssit?

Ennen vaaleja useimmat puolueet suhtautuivat näihin Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:ssa määriteltyihin tavoitteisiin myönteisesti.

– Nyt on aika pohtia, millä toimenpiteillä koulutustasoa ja tutkimusrahoitusta ryhdytään käytännössä nostamaan. Hallituksen on tärkeää päästä keinoista yksimielisyyteen, jotta se pystyy tekemään vaikuttavaa tutkimus- ja korkeakoulupolitiikkaa, linjaa UNIFIn toiminnanjohtaja Leena Wahlfors.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa linjataan, että puolet 25–34-vuotiaista suorittaisi korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Nykytila on vision tiekartan mukaan 42 prosenttia.

Tutkimus, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostaminen neljään prosenttiin edellyttää puolestaan isoja lisäpanostuksia niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta. Tiekartan mukaan valtion tulisi kaksinkertaistaa omat T&K-menonsa vuoden 2018 tasosta, joka oli noin 1,9 miljardia, jotta tavoite saavutettaisiin. Rahoituksen lisääminen on välttämätöntä, jos Suomen menestyksestä tahdotaan pitää huolta myös jatkossa.

– Luotamme siihen, että tuleva hallitus näkee panostukset koulutukseen ja tutkimukseen investointina tulevaisuuteen, toteaa Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen.

Helsingissä 16.4.2019

Arene UNIFI Sivistystyönantajat

Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle: Vision tiekartta

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Tiedotteet ja uutiset

Yliopistot ovat päivittäneet kestävyystyötä ohjaavat teesinsä – ilmastotoimien rinnalle nousee nyt vahvana luontopositiivisuus

Teesit ovat jo kannustaneet yliopistoja moniin toimiin – esimerkiksi tuomaan kestävyysosaamista opintoihin ja panostamaan aiheen tutkimiseen. Nyt esillä on luontopositiivisuus ja...

 | Tiedotteet ja uutiset

Kansalliset TKI-valinnat julkaistu: Tulevat onnistumiset ja vaikuttavuus rakentuvat TKI-osaajien varaan

Suomen tulee vahvistaa TKI-osaamista pitkäjänteisesti koko TKI-järjestelmän ja -toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tutkijakoulutettujen T&K-osaajien eli yliopistojen kouluttamien tohtorien määrää tulee kasvattaa entisestään....

 | Tiedotteet ja uutiset

Yliopistot yhdistävät voimansa – näin tekoäly tuodaan viisaasti tutkimuksen, opetuksen ja innovoinnin tueksi

Suomella on erinomainen tilaisuus nousta tekoälyn hyödyntämisessä globaaliin kärkeen ja Euroopan veturiksi. Yliopistojen yhteisistä tekoälytoimista linjataan kevään 2026 aikana. Miten tekoäly...