Hyppää sisältöön

Koulutustason nosto ratkaistaan korkeakoulutuksella

 | Tiedotteet ja uutiset

Seuraavan hallituksen on välttämätöntä kasvattaa korkeakoulujen rahoitusta, kirjoittavat Unifin puheenjohtaja Jukka Kola sekä Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén Helsingin Sanomissa 23.2.2023.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen nosti esiin työmarkkinoiden huutavan pulan osaajista (HS 7.2.). Vaje palautuu pitkälti karuun tilanteeseen, että suomalaisten nuorten koulutustaso on laskenut OECD-maiden keskiarvon alapuolelle.

Korkeakoulutettujen osuus 25–34-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa on 40,1 prosenttia. Vielä 30 vuotta sitten Suomen nuoriso oli OECD-maiden koulutetuinta. Tilannetta mutkistaa sekin, että työmarkkinoita vaivaa korkeakoulutettujen osaajapula eri puolella Suomea. Tilanne on tulevaisuudessa edelleen paheneva.

Korkeakoulutettujen määrän lisäämisessä keskeiset haasteet ovat korkeakoulujen rahoituksessa. 2000-luvun alussa tehdyt aloituspaikkojen vähennykset ja myöhemmät rahoitusleikkaukset ja indeksijäädytykset ovat romuttaneet korkeakoulujen rahoituspohjan. Korkeakoulujen reaalinen rahoitus on lähes 400 miljoonaa euroa pienempi kuin vuosikymmen sitten.

Tällä hallituskaudella koulutustasoa on ryhdytty korjaamaan. Korkeakoulujen vuosittaisia tutkintotavoitteita nostettiin vuodesta 2021 alkaneelle sopimuskaudelle yli 20 prosenttia eli lähes 12 000 tutkinnolla. Tavoitteiden nousu ei ole näkynyt perusrahoituksen nousuna. Korkeakoulujen perusrahoitusta on vahvistettu reaalisesti hallituskauden alussa annetuilla 60 miljoonan euron perusrahoituksen korotuksina.

Kansallinen tavoite nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan 2,5–3 miljardin euron lisärahoitusta korkeakouluille vuosille 2023–2030. Vuositasolla korotus tarkoittaa vähintään 350 miljoonan euron korotusta korkeakoulujen perusrahoitukseen eli käytännössä rahoitustason nosta nostoa viime vuosikymmenen alun tasolle.

Suomen neljän prosentin tki-tavoitteen saavuttaminen edellyttää korkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kunnianhimoista kehittämistä. Tki-tehtäviin tarvittavat osaajat myös koulutetaan korkeakouluissa. Seuraavan hallituksen on välttämätöntä kasvattaa korkeakoulujen rahoitusta, jos mielimme saavuttaa kansallisen tavoitteen korkeakoulutettujen määrässä. Suuntaa ei määrittele kansainvälinen vertailu vaan oma kansallinen tahto olla maailman osaavin kansa ja perustaa menestyksemme korkeaan osaamiseen ja tutkimukseen.

Unifin ja Arenen yhteinen kannanotto julkaistiin Helsingin Sanomissa 23.2.2023.

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Tiedotteet ja uutiset

Rehtorit tapasivat presidentti Stubbin – yliopistoilla on tärkeä rooli paremman tulevaisuuden rakentajina

Yliopistojen rehtorit tapasivat tasavallan presidentti Alexander Stubbin keskiviikkona 5.6.2024. Tapaaminen järjestettiin presidentin kutsusta Presidentinlinnassa. Tapaamisessa keskusteltiin muun muassa yliopistojen roolista uusien...

 | Tiedotteet ja uutiset

Unifin EU-vaaliviestit: Koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttava yhteistyö on EU:n vahvuus

Yliopistot ovat avainasemassa kilpailukykyisen ja vetovoimaisen EU:n rakentamisessa ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Unifi korostaa, että EU:n ja sen jäsenmaiden tulisi lisätä...

 | Tiedotteet ja uutiset

Yliopistojen valintakokeet uudistuvat 2025 − hakeminen useammalle koulutusalalle helpottuu

Vuodesta 2025 alkaen yliopistoissa on käytössä yhdeksän kansallista valintakoetta, joilla voi hakea useille eri koulutusaloille ja eri yliopistoihin. Samalla valintakokeiden aikataulua...