Hyppää sisältöön

Koulutustason nosto ratkaistaan korkeakoulutuksella

 | Tiedotteet ja uutiset

Seuraavan hallituksen on välttämätöntä kasvattaa korkeakoulujen rahoitusta, kirjoittavat Unifin puheenjohtaja Jukka Kola sekä Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén Helsingin Sanomissa 23.2.2023.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen nosti esiin työmarkkinoiden huutavan pulan osaajista (HS 7.2.). Vaje palautuu pitkälti karuun tilanteeseen, että suomalaisten nuorten koulutustaso on laskenut OECD-maiden keskiarvon alapuolelle.

Korkeakoulutettujen osuus 25–34-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa on 40,1 prosenttia. Vielä 30 vuotta sitten Suomen nuoriso oli OECD-maiden koulutetuinta. Tilannetta mutkistaa sekin, että työmarkkinoita vaivaa korkeakoulutettujen osaajapula eri puolella Suomea. Tilanne on tulevaisuudessa edelleen paheneva.

Korkeakoulutettujen määrän lisäämisessä keskeiset haasteet ovat korkeakoulujen rahoituksessa. 2000-luvun alussa tehdyt aloituspaikkojen vähennykset ja myöhemmät rahoitusleikkaukset ja indeksijäädytykset ovat romuttaneet korkeakoulujen rahoituspohjan. Korkeakoulujen reaalinen rahoitus on lähes 400 miljoonaa euroa pienempi kuin vuosikymmen sitten.

Tällä hallituskaudella koulutustasoa on ryhdytty korjaamaan. Korkeakoulujen vuosittaisia tutkintotavoitteita nostettiin vuodesta 2021 alkaneelle sopimuskaudelle yli 20 prosenttia eli lähes 12 000 tutkinnolla. Tavoitteiden nousu ei ole näkynyt perusrahoituksen nousuna. Korkeakoulujen perusrahoitusta on vahvistettu reaalisesti hallituskauden alussa annetuilla 60 miljoonan euron perusrahoituksen korotuksina.

Kansallinen tavoite nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan 2,5–3 miljardin euron lisärahoitusta korkeakouluille vuosille 2023–2030. Vuositasolla korotus tarkoittaa vähintään 350 miljoonan euron korotusta korkeakoulujen perusrahoitukseen eli käytännössä rahoitustason nosta nostoa viime vuosikymmenen alun tasolle.

Suomen neljän prosentin tki-tavoitteen saavuttaminen edellyttää korkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kunnianhimoista kehittämistä. Tki-tehtäviin tarvittavat osaajat myös koulutetaan korkeakouluissa. Seuraavan hallituksen on välttämätöntä kasvattaa korkeakoulujen rahoitusta, jos mielimme saavuttaa kansallisen tavoitteen korkeakoulutettujen määrässä. Suuntaa ei määrittele kansainvälinen vertailu vaan oma kansallinen tahto olla maailman osaavin kansa ja perustaa menestyksemme korkeaan osaamiseen ja tutkimukseen.

Unifin ja Arenen yhteinen kannanotto julkaistiin Helsingin Sanomissa 23.2.2023.

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Tiedotteet ja uutiset

Hallituksen tärkeät panostukset yliopistojen t&k-toimintaan vahvistavat Suomen kestävää kilpailukykyä

Suomi ottaa harppauksen kohti kunnianhimoisten TKI-tavoitteiden toteutumista hallituksen budjettiehdotuksen myötä. Yliopistojen tohtorikoulutukseen osoitettu 262 MEUR rahoitus luo edellytykset vaikuttavalle ja pitkäjänteiselle...

 | Tiedotteet ja uutiset

TKI-osaajapulaan tarvitaan ratkaisuja: tohtorikoulutuksen kehittämisestä tulee tehdä hallituksen kärkihanke

Odotamme hallituksen budjettiriihestä päätöksiä, jotka tukevat aidosti Suomen TKI-tavoitteiden toteutumista. Suomen laajeneva TKI-toiminta edellyttää osaajapulaan vastaamista ja erityisesti riittäviä panostuksia tohtoreiden...

 | Tiedotteet ja uutiset

Yliopistot eivät hyväksy syrjintää tai rasismia

Uusi lukuvuosi on käynnistynyt yliopistoissa ympäri Suomea. Monien muiden yhteiskunnan toimijoiden tavoin yliopistot kantavat juuri nyt suurta huolta yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymisestä,...