Korkeakoulujen rahoitusmallien uudistamista valmistellut työryhmä luovutti raporttinsa opetus- ja kulttuuriministeriölle tänään perjantaina. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleissa ovat laskennalliset tulosindikaattorit, joilla kohdennetaan noin 2,8 miljardin euron valtionrahoitus korkeakouluille vuosina 2025–2028.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreita edustavat Unifi, Arene sekä Sivistystyönantajia laajasti edustava Sivista ovat tyytyväisiä uudistamistyöhön kokonaisuutena. Lähtökohtana on ollut, että malleihin ei tehdä suuria muutoksia, jotta korkeakoulujen toivoma ennakoitavuus toteutuu. Tehdyt muokkaukset ovat hallitusohjelman tavoitteista lähteviä.
– Yliopistot ovat tyytyväisiä siihen, että tutkimustoiminnan painoarvo yliopistojen mallissa hieman kasvaa. Isompia muutostarpeita rahoitusmalliin pitää suunnitella hyvissä ajoin, ja on hyvä, ettei tässä aikataulussa lähdetty avaamaan koko mallia, sanoo Unifin puheenjohtaja, rehtori Jukka Kola.
– Ammattikorkeakoulut vahvistavat toiminnassaan tällä hetkellä voimakkaasti työelämäläheiseen, alueiden elinvoimaa vahvistavaan soveltavaan tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. On hienoa, että tämän lakisääteisen tehtävän asema vahvistui myös rahoituksen perusteissa, sanoo Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén.
Suurin yksittäinen muutos rahoitusmalleissa on se, että malliin tuodaan uutena osiona ensikertalaisista opiskelijoista palkitseva indikaattori. Sen suuruus on 3 prosenttia rahoituksesta kummallakin korkeakoulusektorilla.
– Suomen tavoite on, että puolet nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Opiskelupaikkoja pitää voida kohdentaa henkilöille, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa. Samalla on huolehdittava siitä, että alan vaihtamiseen on hyviä mahdollisuuksia, sanoo Sivistystyönantajien elinkeinopolitiikan johtaja Heikki Kuutti Uusitalo.
Rahoitusmallien perusteella jaetaan valtion talousarvioon yliopistoille ja ammattikorkeakouluille varatut määrärahat. Mallien muutokset eivät lisää tai vähennä rahoitusta. Muutosvaiheessa on tärkeää, että yksittäisen korkeakoulun rahoitus ei vähene liikaa. Siksi järjestöt pitävät hyvänä rahoitusmalliin esitettyä mekanismia, joka rajoittaa vuosittaisen rahoituksen vähentymisen yksittäisessä korkeakoulussa enintään 3 prosenttiin.
Ensi vuoden aikana on käynnistettävä työ mallin pitkäjänteiseksi kehittämiseksi vuodesta 2029 eteenpäin.
Lisätiedot:
- toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry, heikki.holopainen@unifi, puh. 0400 639 331
- toiminnanjohtaja Ida Mielityinen, Arene, ida.mielityinen@arene.fi, puh. 050 5940731
- johtaja Heikki Kuutti Uusitalo, Sivistystyönantajat, heikki.kuutti.uusitalo@sivista.fi, puh. 050 302 8246