Hyppää sisältöön

Sari Lindblom ja Keijo Hämäläinen: Yliopistojen vaikuttavuus on laajaa

 | Tiedotteet ja uutiset

Yliopistojen toiminnan vaikuttavuus ulottuu laajalle ja uudistaa yhteiskuntaa, toteavat Helsingin yliopiston rehtoriksi seuraavalle viisivuotiskaudelle nimitetty Sari Lindblom ja Tampereen yliopiston rehtorina 1.6. aloittanut Keijo Hämäläinen. Entiset vararehtorikollegat pohtivat, millaista on johtaa yliopistoa ajassa, jossa tutkimuksen ja osaamisen rooli kestävän yhteiskunnallisen muutoksen vauhdittajana ja globaalien haasteiden ratkojana on tunnustettu yhä laajemmin ja odotukset yliopistoja kohtaan kasvavat jatkuvasti.

Rehtorit Sari Lindblom ja Keijo Hämäläinen ovat tarttumassa tehtäviinsä kiinnostavalla hetkellä. Suomen tulevaisuutta, erityisesti keinoja julkisen talouden tasapainottamiseksi, linjataan parhaillaan Säätytalolla Petteri Orpon luotsaamisissa hallitusneuvotteluissa.

Yliopistot ovat korostaneet hallitusohjelmatavoitteissaan tutkimuksen ja koulutuksen merkitystä kestävän talouden pohjan ja hyvinvoinnin rakentamisessa. Korkeaa osaamista tarvitaan, jotta Suomen tuottavuus saadaan kasvuun. Yliopistot ovat peräänkuuluttaneet tutkintokoulutuksen merkittävän kasvun rahoittamista täysimääräisesti, vahvaa sitoutumista TKI-tavoitteisiin sekä indeksin säilyttämistä.

Vaateiden taustalla seisoo yliopistojen julkisen rahoituksen rapautuminen 2010-luvulla. Se että yliopistojen, tutkimuksen ja koulutuksen resursseja vähennettäisiin nyt, olisi erittäin lyhytnäköistä.

– Yliopistojen vaikuttavuus ulottuu laajalle. Koulutamme asiantuntijat yhteiskunnan eri sektoreille ja yrityksiin. Heillä on tuoreet tiedot aloistaan ja taidot omaksua uutta tietoa, ratkaista tulevaisuuden kompleksisia ongelmia sekä kyky kriittiseen ja analyyttisen ajatteluun. Tutkimus auttaa kaikkia yhteiskunnan aloja kehittymään ja uusiutumaan. Tutkimustuloksista syntyy innovaatioita ja uusia yrityksiä. Näillä kaikilla keinoilla lisäämme tuottavuutta, summaa Sari Lindblom.

TKI-toimia tulee panostaa uusiin innovaatioihin

Yliopistoilla on vahva yhteinen näkemys siitä, miten Suomi saavuttaa TKI-tavoitteensa. TKI-osaajien, erityisesti tohtorien määrää tulee kasvattaa. Unifi on esittänyt tohtorikoulutuspilottia, jolla lisätään valmistuvien tohtorien määrää vuodesta 2027 alkaen tuhannella vuodessa, alennetaan tohtorien valmistumisikää ja lisätään tohtorien liikkuvuutta yksityiselle sektorille. Samalla on tärkeä turvata nuorten tutkijasukupolvien kasvu ja menestyminen kansainvälisessä kilpailussa. Tämä tapahtuu vahvistamalla yliopistojen ja Suomen Akatemian rahoitusta.  

– Meidän täytyy tavoitella aivan uusia innovaatioita. Tämä ei onnistu ilman yliopistoja, perustutkimusta, tohtoreita sekä tieteen tason nostamista. TKI-lisäpanostuksista tulisi kohdentaa 60 % OKM:lle, ja Business Finlandin rahoitusta tulee suunnata yritysten ja yliopistojen yhteistutkimukseen ja yliopistojen innovaatiotoimintaan, toteaa Keijo Hämäläinen.

Yliopistot ovat nostaneet esiin myös kansallisen vastinrahoituksen merkitystä EU:n TKI-rahoituksen kotiuttamisessa. Suomen tulee huolehtia EU-hankkeiden omarahoitusosuuksista vahvistamalla yliopistojen perusrahoitusta ja varata kansallista suoraa vastinrahoitusta sitä edellyttäviin strategisiin EU-rahoitusinstrumentteihin ja kumppanuuksiin.

Yliopistot ovat kotiuttaneet Horisontti Euroopan Suomen saannosta ensimmäisen 15 kuukauden aikana yhteensä 45 prosenttia (vrt. tutkimuslaitokset 24 %, yritykset 18 %, muut 10 %, AMKit 2 %). Suomen saantoa voidaan kasvattaa edelleen oikein kohdennetuilla kansallisilla panostuksilla.

Yliopistojen vahva yhteistyö vie toimintaa eteenpäin

Yliopistoinstituution pitkää historiaa leimaa tietty pysyvyys. Nyt yliopistoilta vaaditaan entistä nopeampaa reagointia ja ennen kaikkea ennakointia oman toimintaympäristönsä ja maailman muutokseen. Viimeisen kolmen vuoden ajan yliopistot ovat sopeutuneet ja sopeuttaneet toimintaansa koronapandemiaan sekä geopoliittisen tilanteen muutokseen. Tämä on tiivistänyt yliopistojen yhteistyötä entisestään.

– Koronan aikana yliopistojen valtakunnallinen yhteistyö vahvistui entisestään. Tämä on meidän vahvuutemme: laaja yhteistyö, halu kehittyä ja uudistua sekä halu palvella yhteiskuntaa. Yliopistot ovat sitoutuneet oman toimintansa jatkuvaan kehittämiseen ja uudistamiseen, korostaa Sari Lindblom.

Yksi esimerkki tästä on opetuksen kehittäminen: yliopistopedagogiikan puolella haetaan parhaillaan tasapainoa joustavan etäopetuksen ja lähiopetuksen välillä, ja kehitetään uusia laadukkaita ja innovatiivisia opetus- ja opiskelumenetelmiä.  

Yliopistojen toiminnan laadun ydin on korkeatasoinen tutkimus ja tutkimukseen pohjautuva opetus. Kun näihin annetaan riittävät resurssit, yliopistot voivat taata toimintansa laadun.

Nyt tarvitaan pitkää, ylivaalikautista näkymää sekä rahoitukseen ja tiede- ja koulutuspolitiikkaan. Toivomme luottamusta siihen, että yliopistot hoitavat tehtävänsä hyvin ilman vahvaa ohjausta. Tarvitsemme todellista autonomiaa, korostavat molemmat rehtorit.

Suomen yliopistojen pitää säilyä vetovoimaisina  

Mutta miten entiset kollegat suhtautuvat kansainväliseen ja keskinäiseen kilpailuun, jolta ei voida välttyä? Millaisia ovat yliopistoyhteisön odotukset?

– Yliopistojen on oltava kansainvälisiä. Näin pysymme kehityksessä mukana. Tarvitsemme myös kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita – ja tämä ei tarkoita kansalliskielien aseman heikkenemistä. Yliopistokenttä osaa toimia rakentavassa yhteistyössä, ja luottamusta löytyy. Yhteistyö Keijon kanssa samassa rehtoraatissa oli rakentavaa, innovatiivista ja aktiivista. On hienoa, että työ jatkuu. Välillämme on vahva luottamus, sanoo Sari Lindblom.

– Yliopistojen merkittävin voimavara on sen henkilöstö, joka on ollut kovilla muutosten ja epävarmuuden keskellä. Nyt on äärimmäisen tärkeää luoda luottamusta tulevaisuuteen ja positiivisia näkymiä erityisesti nuorelle tutkijasukupolvelle. Arjen sujuvuus ja mahdollisuus keskittyä tutkimukseen ja opetukseen nousee toistuvasti yliopistolaisten toivelistalle, toteaa Keijo Hämäläinen.

Mitä paremmin Suomen yliopistot menestyvät, sitä paremmin jokainen yliopisto menestyy kovassa kansainvälisessä kilpailussa, summaavat rehtorit. 

Professori, FT Keijo Hämäläinen aloitti tehtävässään Tampereen yliopiston rehtorina 1.6.2023. Hämäläinen toimi Jyväskylän yliopiston rehtorina 20.4.2023 saakka. Sitä ennen hän on työskennellyt Helsingin yliopistossa vararehtorina, dekaanina ja fysiikan professorina. Hänen luottamustoimiinsa kuuluvat muun muassa Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n puheenjohtajuus vuosina 2020–21 sekä jäsenyydet Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran ja Suomen kulttuurirahaston hallituksissa.

Yliopistopedagogiikan professori ja psykologi, FT Sari Lindblom aloittaa 1.8.2023 viisivuotiskauden Helsingin yliopiston rehtorina. Lindblom toimi yliopiston rehtorina helmikuusta 2022 lähtien ja hoiti rehtorin tehtävää Jari Niemelän sairausloman ajan vuosina 2020–2022. Vuosina 2017–2020 hän toimi opetuksesta vastaavana vararehtorina ja rehtorin sijaisena. Lindblom on Unifin hallituksen varapuheenjohtaja.

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Tiedotteet ja uutiset

Hallituksen tärkeät panostukset yliopistojen t&k-toimintaan vahvistavat Suomen kestävää kilpailukykyä

Suomi ottaa harppauksen kohti kunnianhimoisten TKI-tavoitteiden toteutumista hallituksen budjettiehdotuksen myötä. Yliopistojen tohtorikoulutukseen osoitettu 262 MEUR rahoitus luo edellytykset vaikuttavalle ja pitkäjänteiselle...

 | Tiedotteet ja uutiset

TKI-osaajapulaan tarvitaan ratkaisuja: tohtorikoulutuksen kehittämisestä tulee tehdä hallituksen kärkihanke

Odotamme hallituksen budjettiriihestä päätöksiä, jotka tukevat aidosti Suomen TKI-tavoitteiden toteutumista. Suomen laajeneva TKI-toiminta edellyttää osaajapulaan vastaamista ja erityisesti riittäviä panostuksia tohtoreiden...

 | Tiedotteet ja uutiset

Yliopistot eivät hyväksy syrjintää tai rasismia

Uusi lukuvuosi on käynnistynyt yliopistoissa ympäri Suomea. Monien muiden yhteiskunnan toimijoiden tavoin yliopistot kantavat juuri nyt suurta huolta yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymisestä,...