Hyppää sisältöön

Unifin kestävyys- ja vastuullisuusseminaari kohdisti katseet luontokadon torjuntaan ja osaamisen vahvistamiseen

 | Tiedotteet ja uutiset

Kaksipäiväisessä tapahtumassa pohdittiin muun muassa, miten tutkittu tieto saataisiin tuotua entistäkin paremmin päätöksenteon tueksi ja miten yliopistot tukevat vihreää siirtymää.

Kestävyys ja vastuullisuus on suurin haaste, joka eri teollisuudenaloilla ja maailmalla on nyt edessään. Tästä muistutti kuulijoita Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz (r.), joka avasi Unifin kestävyys- ja vastuullisuusseminaarin Hankenilla tiistaina 7.11.

– Olemme riippuvaisia ekosysteemeistä kaikessa mitä teemme, joten miksi emme pitäisi niistä huolta? Ei enää viivytellä tai työnnetä asiaa sivuun, vaan ryhdytään toimiin.

Vihreä siirtymä tarkoittaa teollista vallankumousta. Suomi ja EU voivat vaikuttaa kehitykseen globaalisti positiivisella kädenjäljellään ja luoden standardeja, jotka kannustavat ja ohjaavat myös muita muutokseen. Yliopistot vauhdittavat vihreää siirtymää uraauurtavalla perustutkimuksella, kouluttamalla osaajia ja tukemalla elinkeinoelämän uudistumista. Ministeri korosti, että Suomen hallitus on sitoutunut tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen kasvattamiseen. Tämä kasvattaa Suomen kansainvälistä vetovoimaa ja on yksi keino pärjätä kilpailussa kansainvälisistä osaajista.

Muutos käyntiin korjaamalla väärinkäsitykset

Kaksipäiväinen tapahtuma käynnistyi sukelluksella siihen, mikä yliopistojen rooli on luontokadon pysäyttämisessä. Maailmassa noin miljoona kasvi- ja eläinlajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon, muistutti aiheeseen keskittyneen paneelikeskustelun juontaja, erityisasiantuntija Riina Koivuranta.

Ympäristökasvatuksen professorin Kirsi Pauliina Kallion mukaan suomalaiset rakastavat luontoa, mutta harvalla on riittävästi tietoa biodiversiteetistä. Moni ajattelee sen tarkoittavan, että samassa paikassa elää sekaisin paljon eri lajeja. Ymmärryksen puute onkin yksi este muutokselle.

– Suomalaiset eivät oikeasti tiedä, mitä luonnon monimuotoisuus on, Kallio huomautti.

Toinen pulma on se, että tutkimusta ei hyödynnetä riittävästi päätöksenteossa. Kansanedustaja Atte Harjanteen (vihr.) mielestä korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tuottavat erinomaista tietoa, mutta sitä ei aina haluta ottaa vastaan. Hän kertoo törmäävänsä usein ajatukseen, että Suomessa asiat olisivat jo kunnossa.

– Se on haitallista, koska se vaikeuttaa luonnon monimuotoisuutta turvaavien toimien edistämistä politiikassa, Harjanne totesi.

Myös elinkeinoelämä valmiina luontokadon pysäyttämiseen

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että korkeakoulujen on tärkeää kartuttaa etenkin aikuisten ymmärrystä kestävyydestä, koska juuri he ovat vastuussa vihreän siirtymän toteuttamisesta. Seuraavilta sukupolvilta ei puutu motivaatiota asian edistämiseen.

– Lapset ja nuoret on helppo saada mukaan, koska kyseessä on meidän tulevaisuutemme, painotti Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen Sonja Naalisvaara.

Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyössä nähtiin paljon mahdollisuuksia. Allianssi ry:n luontodelegaatti Alli Pylkkö huomautti, että iso osa luontokadon pysäyttämisestä on yksityisen rahoituksen varassa. Hän osallistui Suomen nuorten edustajana YK:n luontokokoukseen Montrealissa joulukuussa 2022.

– Siellä näki, että yritykset ovat valmiita tekemään töitä tämän eteen, mikä on todella hienoa, Pylkkö kertoi.

Kestävyysosaamista joka alan ammattilaisille

Jotta vihreä siirtymä onnistuu, yliopistojen täytyy kouluttaa lisää muun muassa luonnon monimuotoisuutta ymmärtäviä ammattilaisia. Ongelma ei silti ratkea kasvattamalla vain biologien määrää, vaan kestävyystietoja tarvitsevat jatkossa ihan kaikki lääkäreistä insinööreihin.

– Jokaisen ammattilaisen pitäisi tietää, minkälaisia luontovaikutuksia omassa työssä on keskeistä ottaa huomioon, Kallio muistutti.

Harjanteen mielestä ekologisten reunaehtojen ymmärtäminen kuuluu nykypäivän sivistykseen. Tutkijat voivat tuoda faktoja politiikan tueksi oikea-aikaisella vuorovaikutuksella päättäjien kanssa – ja joskus myös laskemalla luonnon arvoa rahassa, jos se on tarpeen.

– Oma reseptini on tinkimätön osallistuminen keskusteluun, Harjanne totesi.

Yliopistot voivat vaikuttaa luontopuheeseen

Kaikki panelistit kannattivat, että yliopistot ryhtyisivät mittaamaan omaa luontojalanjälkeään. Naalisvaaran mielestä tiiviimpi yhteistyö akateemisen yhteisön sisällä on tarpeen. Ylioppilaskuntien kestävän kehityksen viikolla kävi ilmi, että kaikki eivät olleet kartalla toimien etenemisestä.

– Aika harva opiskelija tiesi, mitä yliopisto tekee näissä teemoissa, Naalisvaara huomautti.

Unifin seuraava kestävyysseminaari järjestetään vuonna 2024 Oulussa. Panelistit haastoivat yliopistot kartoittamaan siihen menessä akateemisen yhteisön tietoja luontokadosta ja lisäämään koulutusohjelmiin monimuotoisuuskursseja — sekä muuttamaan pysäköintialueitaan pyöräparkeiksi. Pylkkö toivoi myös, että yliopistojen viestinnässä ja strategioissa puhuttaisiin eläimistä ja muusta elollisesta luonnosta tasavertaisina ihmisten kanssa.

–  Jos siinä tehtäisiin edistysaskelia vuoden aikana, se olisi upeaa.

Työpajoissa puntaroitiin vastuullisia hankintoja ja kestävää sijoittamista

  • Unifin kestävyys- ja vastuullisuusseminaarin järjesti Svenska handelshögskolan yhdessä Aalto-yliopiston, Taideyliopiston ja SYLin kanssa.
  • Mukaan oli ilmoittautunut liki 180 osallistujaa.
  • Tapahtuman työpajojen aiheita olivat muun muassa vastuullinen sijoittaminen, hiilijalanjälkilaskenta, sosiaalinen vastuu, vastuulliset hankinnat sekä eurooppalainen kestävän kehityksen osaamiskehys ja sen hyödyntäminen eri alojen koulutuksessa.
  • Tutustu yliopistojen yhteisiin kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teeseihin täällä.

Lisätietoja: Jenni Koistinen, asiantuntija, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, jenni.koistinen@unifi.fi / 050 5506122

Teksti: Anna Humalamäki

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Tiedotteet ja uutiset

T&K-lisärahoitusta on kohdennettava myös yliopistojen T&K-toimintaan 

Valtion T&K-rahoituksen käytön toisessa monivuotisessa suunnitelmassa on tunnistettu oleelliset asiat. Uutta luovan tutkimuksen ja siitä ponnistavien innovaatioiden sekä vahvan tutkimuspohjan rakentamisen...

 | Tiedotteet ja uutiset

EU:n tulee pitää kiinni vapaan tieteen ja institutionaalisen autonomian perusarvoista  

Unifin tulevalle EU-parlamentille ja komissiolle suunnattuja keskeisiä viestejä käsittelevässä tiedotesarjassa paneudumme tällä kertaa viestiin, joka korostaa eurooppalaisen arvopohjan tärkeyttä: Vapaa tiede...

 | Tiedotteet ja uutiset

Eettinen ohjeistus käyttöön korkeakoulujen kansainväliseen opiskelijarekrytointiin

Suomalaiset korkeakoulut ovat yhdessä luoneet kansainvälisen koulutusagenttien eettisen ohjeistuksen, jonka tarkoituksena on luoda pelisäännöt kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin parissa toimiville koulutusagenteille ja muille...