Hyppää sisältöön

Viisi tavoitetta tki-rahoituksen tulevaisuudelle

 | Tiedotteet ja uutiset

Pääministeri Sanna Marinin kokoon kutsuman parlamentaarisen TKI-ryhmän työ on käynnistymässä. Tavoitteena on saada aikaiseksi yli hallituskausien ulottuva sitoutuminen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten nostamiseksi 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Tulevien vuosien osalta on tärkeää varmistaa yli hallituskausien jatkuva johdonmukainen ja pitkäjänteinen toiminta ja se, että nykyinen hallitus ja sen tulevat seuraajat sitoutuvat julkisten TKI-panosten nostamiseen riittävälle tasolle, jotta vuoden 2030 tavoitteeseen päästään. Tärkeää että eduskuntapuolueet sitoutuvat ja saavat aikaan linjaukset syyskuun loppuun mennessä ja että nykyinen hallitus tekisi sen pohjalta tarvittavat päätökset jo tämän hallituskauden osalta.

Esitämme viisi pääperiaatetta, joiden mukaisesti toimimalla tiede sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminta vahvistuvat ja Suomi menestyy.

  1. Yhteiskunnan tarvitsema vahva tieteelliseen tutkimukseen perustuva tietopohja rakentuu pitkäjänteisesti. Tieteelle tulee turvata vakaa ja ennakoitava rahoitus. Kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus luo edellytykset tutkimustiedon vaikuttavuudelle ja koko TKI-toiminnalle. Huipputason tutkijat, opiskelijat ja tutkimusintensiiviset yritykset hakeutuvat sinne, missä on korkeatasoisimmat tutkimusryhmät, parhaat tutkimusinfrastruktuurit ja edellytykset tehdä tutkimusta.
  2. Suomi tarvitsee vahvan ja monipuolisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiojärjestelmän, jotta kykenemme tuottamaan tutkimusta, innovaatiota ja osaajia työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Toimiva TKI-järjestelmä edellyttää pitkäjänteistä kehitystyötä ja siten myös sitoutumista toiminnan pitkäaikaiseen ja kasvavaan rahoitukseen. Julkisten panostusten tulee kannustaa myös yrityksiä investoimaan TKI-toimintaan huomattavasti nykyistä enemmän.
  3. Osaajapula ei saa muodostua kestävän kasvun ja hyvinvoinnin pullonkaulaksi. Korkeatasoinen ja laadukas koulutus kaikilla koulutusasteilla perustuu tutkittuun tietoon ja pedagogiseen kehittämistyöhön. TKI-toiminta, tutkintotavoitteiden nosto ja jatkuva oppiminen muodostavat kokonaisuuden, jonka osat eivät saa kilpailla resursseista keskenään.
  4. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikan ja -rahoituksen pitää painottaa laatua, ja sen tulee mahdollistaa erilaiset tutkimussuunnat. Parhaat ratkaisut ja tärkeät alat eivät ole ennakolta julkisten rahoittajien ja poliittisten päättäjien tiedossa.
  5. Rahoitusinstrumenttien ja TKI-politiikkalinjausten pitää tukea TKI-toimijoiden monipuolisia kumppanuuksia. Instrumenttien ja linjausten tulee mahdollistaa yhteistyö niin pk-yritysten kuin globaalien toimijoiden kanssa. Tämän toteutumista auttaa TKI-toimijoiden vahva osallistaminen valmistelussa.

Näitä linjauksia toteuttamalla rakennamme laadukasta, menestyvää ja vaikuttavaa TKI-järjestelmää.

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Tiedotteet ja uutiset

Uutta luova tutkimus vie eteenpäin yhteiskunnan kehitystä ja mahdollistaa innovaatiot

Uutta luovaa tutkimusta syntyy sekä perustutkimuksen että soveltavan tutkimuksen lähtökohdista, kun riskinottokyky yhdistyy riittäviin resursseihin. Korkeatasoiseen ja uraauurtavaan tutkimukseen perustuvat uudet...

 | Tiedotteet ja uutiset

Visio 2040: Suomen tulee tavoitella kansainvälistä kärkeä sekä tutkimuksessa että koulutuksessa 

Suomen yhteisenä kansallisena tavoitteena tulee olla kansainvälisesti korkea laatu ja edelläkävijyys sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Erityisesti Suomen kannattaa panostaa uutta luovaan, pitkäjänteiseen tutkimukseen, korostavat yliopistot.  Opetus- ja...

 | Tiedotteet ja uutiset

Kehysriihi: Suomi tarvitsee investointeja inhimilliseen pääomaan

Suomen tulee investoida rohkeasti inhimillistä pääomaa vahvistavaan yliopistokoulutukseen ja uutta luovaan tutkimukseen, jotka ovat innovaatioiden, uudistumisen ja tuottavuuden kehittymisen sekä tulevan kasvun moottori. Lisäleikkaukset yliopistoilta heikentäisivät...