Unifin hallitus asetti vuoden vaihteessa tohtorikoulutuksen uudistamisen kehittämistyöryhmän. Työryhmän tavoitteena on muodostaa yliopistojen yhteisesti jaetut kansalliset suositukset tohtorikoulutuksen uudistamiselle kesäkuun loppuun mennessä. Uudistamistyö käsittää monia teemoja, aina rekrytoinnista tutkintovaatimuksiin ja työelämäyhteistyöhön, ja koskee laaja-alaisesti suomalaista tohtorikoulutusta, ei ainoastaan tohtorikoulutuspilotteja.
Huhtikuun 19. päivä kehittämistyöryhmä järjesti tilaisuuden, jonka tavoitteena oli vahvistaa yliopistojen ja eri sektoreiden yhteistyötä, ja antaa näkökulmia kansallisiin suosituksiin.
”Tarvitsemme tohtorikoulutukseen uusia lähestymistapoja, jotta voimme vastata paremmin tohtorikoulutuksen odotuksiin ja TKI- ja akateemisen sektorin osaamis- ja työllisyyshaasteisiin. Yksi ratkaisu onkin entistä tiiviimpi yhteistyö korkeakoulujen, yrityssektorin ja muiden sidosryhmien kesken”, sanoo tohtorikoulutuksen uudistamisen kehittämisryhmän puheenjohtaja, tutkijakoulun johtaja Annu Perttunen Oulun yliopistosta.
Päivä alkoi mielenkiintoisilla puheenvuoroilla ja paneelikeskustelulla, jossa käsiteltiin osallistujien toivomia aiheita, kuten yhteiskunnan muutosta, tutkijanuran monimuotoisuutta ja yhteistyötä tohtorikoulutuksessa.
Keynote-puhuja Mikko Kosonen haastoi yleisöä ja panelisteja miettimään, miten eri toimijat motivoidaan saman asian äärelle, ja rajapinta elinkeinoelämän kanssa mahdollistetaan jo tohtorikoulutuksen aikana. Kosonen näki tohtoripilottien edistävän tätä ja tuovan uutta osaamista ja osaajia innovaatioekosysteemiä vahvistamaan. Raha ei ratkaise, ellei innovaatiojärjestelmää pystytä samalla kehittämään laajemmin.
Panelistit korostivat, että tohtorikoulutuksen uudistaminen on näytön paikka paitsi yliopistoille myös yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Tohtorikoulutuksen tehtävänä on varmistaa osaaminen ja työelämätaidot, jotka ovat erilaiset akateemisen sektorin ulkopuolella. Väitöskirjatutkijat tarvitsevat kunnollista perehdytystä, tukea ja yhteisöä. Mahdollisuudet yliopistojen ulkopuolella ovat usein väitöskirjatutkijoille tuntemattomia. Myös yritysten tulisi parantaa tohtorien palkkaamista, osaamisen tunnustamista ja arvostusta. Vuorovaikutus ja yhteistyö tulisi olla mukana läpileikkaavasti – jo tutkimuskysymyksen asettelusta lähtien. Paneeli muistutti, että tohtoritutkinto ei ole itseisarvo, vaan välietappi, jolla hankitaan tarvittava osaaminen jatkaakseen valitulla polulla. Keskustelun ydin oli yhteistyössä yli rajojen, jotta väitöskirjatutkijoita ei ainoastaan kouluteta muuttuvaan maailmaan vaan muuttamaan maailmaa.
Työpajatyöskentelyssä teemoja syvennettiin keskustelemalla toimivista, mutta myös uusista tohtorikoulutuksen toimintamalleista. Työpajojen osallistujien keskustelut ja suositukset tulevat syöttämään Unifin kehittämistyöryhmän kansallisiin suosituksiin. Työpajoista heräsi useita jatkokehitysideoita, kuten tohtoreiden osaamisen kehittämisen ja arvostuksen näkyväksi tekeminen, maisteri- ja post doc -vaiheiden sujuva yhdistäminen tohtorikoulutukseen, ohjauskokonaisuuden kehittäminen sekä alueellisen yhteistyön kehittäminen.
Katso tilaisuuden tallenne: Tohtorikoulutusta uudistamassa: Yhdessä kohti tulevaisuutta https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=289321001&playerId=99487739&assetId=290455901 (katsottavissa 3.5. asti)
Lisätietoja:
Jari Hämäläinen, Vararehtori, LUT-yliopisto (tohtorikoulutuksen uudistamisen ohjausryhmän puheenjohtaja), puh. 040 596 1999
Annu Perttunen, Tutkijakoulun johtaja, Oulun yliopisto (tohtorikoulutuksen uudistamisen kehittämistyöryhmän puheenjohtaja), puh. 0294 48 7463