Ensikertalaiskiintiöuudistuksen vanavedessä esiin nousseita haasteita korkeakouluun hakeutumisessa pyritään ratkomaan uudistamalla opiskelijavalintoja. Uudistuksessa muutoksia kohdistuu valintakokeisiin sekä todistusvalinnan pisteytykseen. Uudistunut valintakoejärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2025, ja todistusvalinnan uudistetut pisteytystaulukot otetaan käyttöön vuonna 2026.
Olemmeko niin koulutettu kansakunta kuin olemme itseämme tottuneet pitämään?
Suomessa nuoret aloittavat korkeakoulutuksen useimpia muita maita vanhempina ja monesti useiden välivuosien jälkeen. Tämä ei edesauta tavoitetta suomalaisten nuoren ikäluokan koulutustason nostamisesta, jossa olemme pudonneet OECD-maiden vertailussa alhaisimpaan kolmannekseen. Voidaan aiheellisesti kysyä, olemmeko niin koulutettu kansakunta kuin olemme itseämme tottuneet pitämään?
Siirtymää toiselta asteelta korkeakoulutukseen on pyritty nopeuttamaan useilla uudistuksilla. Ensikertalaiskiintiöt otettiin käyttöön vuonna 2016 ja todistusvalinta nykylaajuudessaan vuonna 2020. Uudistukset näyttävät osin onnistuneen, sillä saman kevään ylioppilaiden osuus uusista opiskelijoista on kasvanut, ja entistä useampi uusi opiskelija on suorittamassa ensimmäistä yliopistotutkintoa.
Uudistuksilla on toisaalta ollut myös ei-toivottuja vaikutuksia. Eräs keskeinen haaste on se, että hakijat eivät uskalla ottaa opiskelupaikkaa vastaan, koska eivät halua menettää ensikertalaisstatustaan. Opiskelupaikkaa jäädään odottamaan jopa vuosiksi, koska koulutusohjelman vaihtaminen on haastavaa.
Yliopistot ovat tunnistaneet haasteet, ja opiskelijavalintoja ollaankin uudistamassa. Yliopistojen yhteinen opiskelijavalintojen kehittämishanke käynnistyi vuonna 2022, ja nyt on käynnistymässä hanke siirtohaun kehittämiseksi.
Kehittämishanke tähtää saavutettavampaan siirtymään lukion ja korkeakoulun välillä
Opiskelijavalintojen kehittämishankkeen ensimmäisessä vaiheessa uudistettiin todistusvalinnan pisteytystaulukot, jotka otetaan käyttöön vuonna 2026. Yliopistojen opiskelijoista valitaan noin puolet ylioppilastutkinnon arvosanoihin perustuvalla todistusvalinnalla.
Todistusvalinnan pisteytystaulukot ohjaavat lukiolaisten valintoja. Pisteytystaulukoita uudistettaessa pyrittiin aiempaa paremmin suhteuttamaan ylioppilaskokeiden pisteytystä niiden merkitykseen haettavan koulutusalan kannalta ja selkiyttämään kokonaisuutta vähentämällä eri taulukoita. Yliopistojen pääviesti lukiolaisille on, että lukiossa kannattaa opiskella sitä mikä itseä kiinnostaa.
On myös tärkeää huomata, että toisin kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää, yliopisto-opintoihin pääsemiseksi ei tarvita L-rivistöä. Vuonna 2024 yliopistossa aloittaneista ylioppilaista yli 68 prosenttia ei ollut kirjoittanut yhtäkään L-arvosanaa, ja heidän ylioppilaskokeidensa keskiarvo oli M.
Kehittämishankkeen toisessa vaiheessa uudistettiin valintakokeet, joilla valitaan noin 40 prosenttia uusista opiskelijoista. Valintakokeiden kehittämistarpeiden kartoituksen, tutkimuksen sekä koulutusalojen kesken käytyjen keskustelujen pohjalta päädyttiin kesällä 2025 käyttöön otettaviin yhdeksään valintakokeeseen, jotka korvaavat aiemmat noin 120 koetta. Jatkossa yhdellä kokeella voi hakea useaan eri yliopistoon ja eri koulutusaloille.
Uudet valintakokeet toteutetaan digitaalisina ja järjestetään vasta todistusvalinnan tulosten jälkeen, jolloin todistusvalinnalla hyväksyttävien ei tarvitse osallistua valintakokeeseen. Yliopistot seuraavat sekä uusien valintakokeiden että todistusvalinnan pisteytystaulukoiden toimivuutta ja vaikutuksia, ja molempia myös hallitusti jatkokehitetään.
Korkeakoulutuksen kehitys ei kuitenkaan pääty tähän
Tänä vuonna käynnistyvässä yliopistojen siirtohakumenettelyjen kehittämishankkeessa kehitetään yliopistojen välillä ja sisällä tapahtuvaa prosessia, jossa jo opiskelupaikan saanut opiskelija voisi vaihtaa yliopistosta tai koulutuksesta toiseen. Tällöin opiskelijan huoli väärän koulutuksen valitsemisesta vähenisi ja opiskelupaikan vastaanottaminen olisi nykyistä kannustavampaa.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat käynnistäneet visiotyön, jossa hahmotetaan 2030-luvun digitaalista valintakoe- ja valintajärjestelmää. Teknologia ja tekoäly kehittyvät huimaa vauhtia ja mahdollistavat jatkossa myös uudenlaisia hakijoiden ohjauspalveluja. Tulevaisuuden tavoitteena on joustavat ja nykyistä nopeammat siirtymät korkeakoulutukseen moninaistuva oppijajoukko huomioiden.
Marja Sutela
puheenjohtaja, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n koulutusvararehtoriverkosto
puheenjohtaja, yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen 2022-2025 ohjausryhmä
koulutusvararehtori, Tampereen yliopisto
Tanja Juurus
projektipäällikkö, toimii yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanke 2022–2025
Tanja Juuruksen kuva: Silja Viitala (YLE)
Teksti on julkaistu Aamulehdessä 31.1.2025