Suomen hallituksen tavoite nostaa t&k-toiminnan investoinnit neljään prosenttiin BKT:sta on kunnianhimoinen ja Unifi kannattaa sitä. Korkeatasoinen ja laadukas tutkimus sekä tutkimusympäristöt ovat avainasemassa 4 prosentin BKT-tavoitteen saavuttamisessa.
I Sivistys, tutkimus ja korkeatasoinen osaaminen
Osaamistason nosto ja jatkuva oppiminen
Toimenpide-ehdotus 1.
Ensiluokkainen koulutusketju varhaiskasvatuksesta yliopistoon asti on yksi Suomen tärkeimmistä menestystekijöistä, minkä vuoksi koulutuksen korkea laatu on tärkeää säilyttää. Erityistä huomiota siihen tulee kiinnittää tutkintomääriä nostettaessa. Koska koulutuslaajennukset ovat osa tulosneuvotteluja keväällä 2020 (nyt yli 10 % kasvu aloituspaikkoihin, 2030 n. 30% enemmän korkeakoulututkintoja), on asiaan kiinnitettävä huomiota jo nyt.
Tietojen ja taitojen päivittäminen on lähivuosien suurimpia yhteiskunnallisia haasteita, ja yliopistot voivat auttaa siihen vastaamisessa kehittämällä tuoreimpaan tutkimustietoon perustuvia koulutuspaketteja yhdessä yritysten kanssa.
Unifi ehdottaa seuraavaa muutosta tekstiin (lisäykset vahvennettu):
OKM tarkastelee eduskunnalle syksyllä 2020 annettavassa koulutuspoliittisessa selonteossa koulutusjärjestelmän toimivuutta osaamis- ja koulutustason nostamiseksi sekä käytössä olevan lahjakkuuspotentiaalin hyödyntämistä TKI-järjestelmässä ja sisällyttää siihen TKI-tiekartan toimenpiteet. Koulutuksen ja koulutusjärjestelmän tutkimusta vahvistetaan sen kehittämiseksi kokonaisvaltaisesti.
Toimenpide-ehdotus 4.
Teknologioiden kehittämisen lisäksi on kiinnitettävä erityistä huomiota myös humanististen ja yhteiskuntatieteiden osaajien aktiiviseen osallistumiseen ja heidän valmiuksiensa vahvistamiseen. TKI-tiekartassa korostetaankin sitä, että monialaisten ja eri tieteenalojen osaajien yhteistyötä kehitetään ja sitä hyödynnetään. Unifi ehdottaakin seuraavaa muutosta tekstiin (lisäykset vahvennettu):
Koulutusta suunnataan uuden teknologian kehittämiseen ja soveltamiseen, data-analytiikkaan ja sen hyödyntämisen tarpeisiin sekä liiketoiminnan eri osa-alueisiin kuten johtamiseen, asiakasymmärryksen lisäämiseen ja uuden arvonluonnin taitoihin. Murroksessa on tärkeää vahvistaa myös ihmistieteellistä ymmärrystä teknologian ja digitalisaation vaikutuksista liiketoimintaan ja yhteiskuntaan.
Tohtorikoulutus ja asiantuntijoiden liikkuvuus
Toimenpide-ehdotus 5.
Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi tohtorikoulutettujen työllistymistä muualle kuin korkeakoulu- ja tutkimuslaitossektoreille tulee aktiivisesti lisätä. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksesta ja niiden vastuulla on huolehtia siitä, että valmistuneilla on kykyä toimia myös akateemisten yhteisöjen ulkopuolella vaativissa asiantuntijatehtävissä. Tohtoritutkinnon suorittamiselle tavoiteajassa tulisi valmistella kannustimia, mikäli ei haluta rajoittaa tohtoritutkinnan suoritusaikaa.
Toimenpide-ehdotus 6.
TKI-järjestelmää ei kyetä ylläpitämään ja jatkuvasti kehittämään ilman korkeatasoisia osaajia. Työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa tarvitaan hyvinvointivaltiomme ylläpitämiseksi, ja yliopistot edistävät sitä määrätietoisesti omilla toimillaan. Talent boost -toimille on annettava kaikki mahdollinen tuki. Lisäksi tulee (Unifin lisäysehdotukset 6.1–6.4):
- edistää houkuttelevien osaamiskeskittymien syntyä tukemalla infrastruktuurien kehittämistä
- sujuvoittaa kansainvälisten osaajien maahantulon ja maahan jäämisen käytäntöjä sekä tarjota tutkinnon suorittaneille mahdollisuus jäädä Suomeen pysyvästi
- vahvistaa poikkihallinnollisella ja elinkeinoelämän kanssa tehtävällä yhteistyöllä kansainvälisten osaajien tukipalveluita ja integroitumista Suomeen
- arvostaa kansainvälistä kiertovoimaa eli suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden ja valmistuneiden työllistymistä ulkomaille sekä paluumuuttoa Suomeen
Yhteiskunnan voimavarojen ja osaamisen laajapohjainen hyödyntäminen
Toimenpide-ehdotus 8.
Unifi ehdottaa seuraavaa muutosta tekstiin (muutos vahvennettu):
OKM selvityttää TKI-rahoituslähteiden toimivuutta korkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen ja lukioiden yhteisten TKI-hankkeiden toteuttamisessa. Suunnataan erillinen lisärahoitus TKI-rahoituksesta ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulujen yhteisiin TKI-hankkeisiin.
II Kumppanuudet, yhteistyö ja yhteiskunnalliset haasteet
Ilmastonmuutos ja muut yhteiskunnalliset haasteet TKI-toiminnassa
Toimenpide-ehdotus 15.
Unifi ehdottaa, että Sitran rooli huomioidaan toimenpiteessä. Sitra on selvittänyt aktiivisesti kiertotalouden mahdollisuuksia, ja Sitra tuleekin kutsua mukaan kehittämään tieteidenvälistä ja ratkaisukeskeistä TKI-toimintaa.
Uudet kumppanuusmallit, ekosysteemit ja infrastruktuurit
Toimenpide-ehdotukset 17.2, 18.1 ja 19.5.
Suomen Akatemialle ja Business Finlandille kaavailtujen rahoituslisäysten (Lippulaivat ja infrastruktuurit sekä kasvavien ja kehittyvien talouksien innovaatioyhteistyö) kokonaisrahoitus on selvitettävä.
Toimenpide-ehdotus 18.
Ilmastokriisiin vastaaminen edellyttää selkeitä ja pikaisia TKI-toimia. Suomessa on merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusinfrastruktuureja ja osaamiskeskittymiä, jotka tukevat suoraan näitä toimia. Näiden toimintaedellytyksistä niin investointi- kuin myös kehitys- ja käyttövaiheessa tulee huolehtia. Infrastruktuurien yhteiskäyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon tutkimusinfrastruktuurien hyödyntäminen myös elinkeinoelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä.
Toimenpide-ehdotus 18.3.
Unifi ehdottaa kohdasta poistettavaksi seuraava: ”Tutkimusympäristön päivityksessä huomioidaan myös kvanttilaskennan tarpeet.” Kvanttilaskennan tarpeet on yksityiskohtainen alue laajassa laskennan ympäristössä. Datanhallinnan ja suurteholaskennan tutkimus- ja innovaatioympäristössä on lähitulevaisuudessa monia konkreettisia tarpeita, jolloin kvanttilaskennan nostaminen esiin ei ole perusteltua.
Avoimuuden toimintatavat
Toimenpide-ehdotus 21.
Avoimuuden tulee olla strategista ja suunnitelmallista, ja aineistojen hallinnassa toteutetaan FAIR-periaatteita. Hallinta (”hallittu avoimuus”) ei saa muodostua esteeksi avoimuuden hyödyille.
TKI-tiekartassa korostetaan tutkitun tiedon saatavuutta ja tutkimustuotosten avoimuutta. Tiekarttaan on lisättävä tutkitun tiedon käyttö osana yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin päätöksentekoa (uusi toimenpide-ehdotus 21.4).
III Mahdollistava hallinto ja uudistuva julkinen sektori & IV Ennakoitava ja TKI-toimintaan kannustava rahoitusympäristö
Luotettavat ja nykyistä pitkäjänteisemmät rahoitusrakenteet ovat edellytys Suomen hallitusohjelmassa ja TKI-tiekartassa esitetylle tavoitteelle. Keskeistä on vakaa ja ennustettava toimintaympäristö sekä riittävän perusrahoituksen turvaaminen yli hallituskausien sekä säädös- ja ohjausympäristön kehittäminen ennakoitavasti.
Yliopistojen rahoituspohja valtionrahoituksen lisäksi on kapea. TKI-tiekartan toimenpiteiden tuleekin edistää rahoituspohjan laajentamista siten, että yritysten TKI-toiminnasta niin kotimaasta kuin ulkomailta saadaan merkittävin kasvu 4%:n BKT-tavoitteen saavuttamisessa. Julkista rahoitusta on suunnattava siten, että se tukee yksityisen rahoituksen sekä kansainvälisen TKI-rahoituksen kasvua. Tiekartassa onkin esitetty oikeansuuntaisia toimenpiteitä kansainvälisen rahoituksen osuuden nostamiseksi (toimenpide-ehdotukset 31).
Lopuksi Unifi yhtyy Arenen näkemykseen siitä, että ”määrällisen tavoitteen ohessa tiekartan lähtökohdaksi otettava ihmiskunnan ja suomalaisen yhteiskunnan suurten kysymysten ratkaiseminen. YK:n SDG-tavoitteet sekä EU:n Green Deal vaativat tekoja ihmiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi” sekä siitä, että ”tiekartan valmistelussa on olennaista kirkastaa, mitä tulevaisuudessa pitää tehdä toisin kuin nyt on tehty”.
Unifi on mielellään mukana tiekartan työstämisessä edelleen.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja rehtori Keijo Hämäläinen, puh. 040 024 7435
Va. toiminnanjohtaja Eeva Nyrövaara, puh. 050 370 7560