Hallituksen linjauksen mukaisesti yliopistot ovat sulkeneet tilansa. Yliopistojen toimintaan kohdistuu nyt jo myös muita, valmiuslakiin perustuvia rajoituksia.
Eri toimenpiteiden juridinen perusta, luonne ja merkitys menee julkisessa keskustelussa ei-juristeilta ymmärrettävästi välillä sekaisin. Siispä lyhyt oikeudellinen analyysi yliopistojen poikkeustilasta perjantain 20.3. tilanteessa.
Poikkeustila hahmottuu tässä yhteydessä ”normaalitilan” vastakohdaksi siksi, että lainsäätäjä on ottanut käyttöön erilaisia poikkeuksellisia yliopistojen toimintaan vaikuttavia toimenpiteitä ja toimivaltuuksia. Toimenpiteet ja toimivaltuudet ovat päällekkäisiä. Ne muodostavat liukuvan asteikon kevyemmistä yhä syvemmin yliopistojen toimintaan vaikuttaviin toimenpiteisiin ja toimivaltuuksiin.
Yliopistoihin kohdistuu tällä hetkellä kolme keskeistä käyttöönotettua toimenpidettä ja aktivoitua oikeudellista toimivaltuutta:
- yliopistojen tilojen sulkeminen tartuntatautilain nojalla
- yliopistokoulutuksen järjestämisvelvollisuuden rajoitus valtioneuvoston niin sanotulla soveltamisasetuksella
- valmiuslain käyttöönottoasetukseen sisältyvä toimivalta yliopistojen toiminnan keskeyttämiseksi.
Yliopistojen tilojen sulkeminen
Yliopistojen tilat on suljettu keskiviikosta 18.3. alkaen. Tilojen sulkeminen perustuu tartuntatautilain 58 §:ään. Säännöksen mukaan aluehallintovirasto voi päättää oppilaitosten tilojen sulkemisesta, kun laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tartuntatauti on todettu. Edellytyksenä päätökselle on, että toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi.
Aluehallintovirastot antoivat määräykset yliopistojen tilojen sulkemisesta 17.3. Juridisesti olennaista on huomata, että kyse ei ole ohjeesta vaan määräyksestä. Tiloja ei siis suositella sulkemaan vaan ne määrätään suljettavaksi.
Määräykset ovat aluehallintovirastojen päätösten mukaan voimassa 13.4. asti. Tämä määräaika johtuu siitä, että aluehallintovirastot voivat antaa määräyksen tilojen sulkemisesta enintään kuukauden ajaksi.
Määräaikaa 13.4. ei tule tulkita siten, että yliopistojen tilat sen jälkeen avautuisivat. Päinvastoin määräaika on syytä ymmärtää tässä tilanteessa siten, että yliopistojen toimintaan voi 13.4. jälkeen kohdistua nykyistä tiukempia rajoitustoimenpiteitä, jos nykyiset määräykset eivät ole riittäviä koronaepidemian rajoittamiseksi.
Aluehallintovirastojen määräyksissä yliopistojen tilojen sulkemiseksi on joitakin poikkeuksia. Ensiksikin määräysten mukaan opiskelijavalinnat voidaan toteuttaa korkeakoulujen tiloissa noudattaen asianmukaisia varotoimia. Yliopistot pyrkivät siihen, että valintakokeet järjestetään.
Toiseksi yliopistojen tilojen sulkeminen ei päätösten mukaan ”lähtökohtaisesti koske yliopistojen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan käytössä olevia tiloja, erityisesti kriittisillä tutkimuksen aloilla”. Yliopistojen rehtorit antoivat keskiviikkona 18.3. tämän poikkeuksen tulkinnasta oman suosituksensa, jota yliopistot ovat tätä kirjoittaessani parhaillaan toteuttamassa.
Oikeudellisesti poikkeuksia tulkitaan aina lähtökohtaisesti supistavasti. Tämä tulkintasääntö soveltuu hyvin myös tähän yhteyteen.
Järjestämisvelvollisuuden rajoitukset
Keskiviikkona annettiin valmiuslain nojalla valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevista rajoituksista. Asetuksen 8 §:ssä on säädetty yliopistokoulutuksen järjestämisvelvollisuuden rajoituksista.
Säännös on muotoiltu seuraavasti: ”Jos yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettu yliopisto päättää koulutuksen järjestämisestä opetussuunnitelmasta poikkeavilla tavoilla, sillä ei ole velvollisuutta järjestää tutkintoon johtavia opintoja ja opintojen ohjausta siten, että opiskelija voi suorittaa opinnot mainitun lain 40 §:n 3 momentissa säädetyssä tavoitteellisessa suorittamisajassa. Yliopiston opetusjärjestelyjä koskevista muutoksista johtuvat viivästykset opintojen etenemisessä otetaan huomioon lisäaikana mainitun lain 42 §:n mukaista opiskeluoikeuden jatkamista koskevaa päätöstä tehtäessä.”
Säännös tarkoittaa sitä, että yliopistolain mukaiset velvoitteet järjestää opintoja ja ohjausta eivät nyt poikkeuksellisissa oloissa ole täysimääräisesti voimassa. Kyse on yliopistoihin kohdistuvien lakisääteisten velvoitteiden joustavoittamisesta, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi opintojen viivästymistä. Yliopistot pyrkivät järjestämään opetuksen ja ohjauksen etänä siinä määrin kuin se on mahdollista.
Yliopistojen toiminnan keskeyttäminen
Edellä mainittu yliopistokoulutuksen järjestämisvelvollisuuksien rajoittamista koskeva asetus on annettu valmiuslain 109 §:n 2 momentin nojalla. Säännöksen mukaan poikkeusoloissa voidaan rajoittaa muun muassa yliopistoille säädettyä tai määrättyä opetus- tai muun toiminnan järjestämisvelvollisuutta.
Valmiuslain 109 §:n 1 momentti sisältää vielä edellä mainittua järeämpiä työkaluja, jotka tarvittaessa voidaan ottaa käyttöön. Säännöksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi poikkeusoloissa määrätä muun muassa yliopistojen opetus- ja muun toiminnan keskeytettäväksi, jos se on välttämätöntä väestön oleskelu- ja liikkumisrajoitusten vuoksi taikka muutoin väestön suojaamiseksi.
Myös valmiuslain 109 §:n 1 momentin mukaiset toimivaltuudet on jo aktivoitu keskiviikkona valtioneuvoston käyttöönottoasetuksella. Valmiuslain 86, 88, 93-95 ja 109 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n mukaan valmiuslain 109 §:n 1 momentissa tarkoitettu opetuksen ja koulutuksen järjestäjien opetus- ja muu toiminta voidaan nyt keskeyttää tai sitä voidaan rajoittaa koko valtakunnan alueella. Keskeyttäminen edellyttäisi vielä erillisiä päätöksiä eli tässä vaiheessa kyse on toimivallan säätämisestä.
Keskiviikkona voimaantulleen käyttöönottoasetuksen 6 §:ssä on säädetty oikeudellinen perusta toimivallalle, jonka käyttö kytkeytyy valmiuslain järjestelmässä 118 §:ssä säädettyihin oleskelu- ja liikkumisrajoituksiin. Toistaiseksi valmiuslain 118 §:n mukaisia oleskelu- ja liikkumisrajoituksia ei ole aktivoitu eli ne eivät sisälly vielä käyttöönottoasetukseen. Yliopistojen näkökulmasta on kuitenkin olennaista huomata, että valtioneuvosto on ottanut ensimmäisen oikeudellisen askeleen yliopistojen koko toiminnan keskeyttämiseksi.
Apulaisprofessori Pauli Rautiainen muotoili (Helsingin Sanomat 19.3.2020) käyttöönottoasetuksen 6 §:n merkityksen seuraavasti: ”hallitus varaa käyttöönottoasetuksessa itselleen oikeuden myös tarvittaessa keskeyttää kaiken koulutuksen ja opetuksen. Sinänsä se, että hallitus varautuu tähän, on linjassa nyt tehtyjen muiden päätösten kanssa. Hallitus varautuu koronavirusepidemian pahentumiseen.”
Myös valmiuslain käyttöönottoasetus ja sen mukaiset toimivaltuudet ovat voimassa 13.4. asti. Oma toimintamme arjessamme ja työssämme ratkaisee sen, mitä rajoituksia yliopistojenkin toimintaan on sen jälkeen vielä tarpeen asettaa.
Kirjoittaja on ympäristöoikeuden professori ja Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori.