Sivua päivitetty 30.4.
Kysymyksiä ja vastauksia, jotka liittyvät yliopistojen päätöksiin opiskelijavalinnan muutoksista (julkaistu 30.4.)
Millaisia eri järjestelyjä valintakokeissa eri koulutusaloilla käytetään?
Perinteisiä valintakokeita on korvattu erilaisilla sähköisillä etänä suoritettavilla ja monessa tapauksessa kaksivaiheisilla valintakokeilla, suullisilla kokeilla, palautettavilla tehtävillä ja todistusvalinnan laajentamisella.
Kukin ala on ottanut käyttöön alalle parhaiten soveltuvat ratkaisut, jotka huomioivat hakijan näkökulman ja kaikkien hakukelpoisten mahdollisuudet tulla valituiksi. Tehdyt muutokset ovat sellaisia, joilla katsotaan olevan pienin vaikutus valinnan lopputulokseen.
Miten todistusvalinnat muuttuvat?
Yliopistot päättävät valintaperusteistaan itsenäisesti (Yliopistolaki 36 §), joten erilaiset valintakiintiöt, kuten todistusvalinnan osuus, voivat vaihdella yliopistoittain. Yhteisvalinnoissa pyritään usein samanlaisiin valintaryhmäkohtaisiin kiintiöihin. Todistusvalinnan muutokset ovat pääsääntöisesti muutoksia kiintiöiden kokoon tai valinnassa käytettäviin kynnysehtoihin, kuten arvosanavaatimuksiin. Pisteytystaulukko, jota käytetään, pysyy samana.
Milloin valintakokeet järjestetään?
Yliopistot järjestävät kevään yhteishauissa yhteensä yli 200 valintakoetta, joiden aikataulua on pyritty mahdollisuuksien mukaan tässä poikkeustilanteessakin suunnittelemaan yhdessä. Valintakokeiden aikataulut voivat vielä tässä vaiheessa tarkentua. Kunkin hakukohteen valintakoetiedot löytyvät yliopistojen ja yhteisvalintojen verkkosivuilta sekä Opintopolusta.
Valinnassani on toinen vaihe. Milloin ja missä se järjestetään?
Mikäli yliopisto ei ole vielä 30.4. kertonut valintakokeen toisen vaiheen aikaa ja toteutustapaa, tulee hakijan odottaa tarkempia tietoja ja seurata hakukohteen verkkosivuja ja Opintopolkua. Hakijoita kehotetaan myös huolehtimaan, että heidän Opintopolussa ilmoittamansa sähköpostiosoite on edelleen toiminnassa.
Pidetäänkö kokeita edelleen yliopistojen kampuksilla?
Yliopistot ovat jo aikaisemmin linjanneet, että pieniä valintakoetilaisuuksia voidaan edelleen pitää yliopiston järjestämissä tiloissa. Pieniä valintakokeita voivat olla myös pieniin ryhmiin hajautetut kokeet, jolloin yhden koetilaisuuden osallistujamäärä voidaan pitää vähäisenä. Käytännössä isommissa valinnoissa koetilaisuuksien osallistujamäärän rajoittaminen sekä valvottuna etäkokeena tai pienenä fyysisenä koetilaisuutena edellyttää hakijoiden karsimista kaksivaiheisella kokeella. Yliopistot käyttävät asiassa tapauskohtaista harkintaa.
Valintaperusteiden muutoksilla, kuten koekiintiön pienentämisellä ja kaksivaiheisella valinnalla, on pystytty vähentämään fyysisiin kokeisiin kutsuttavien määrää murto-osaan lähtötilanteesta. Yliopistot valmistautuvat koetilaisuuksiin tarkoin turvajärjestelyin ja yhteistyössä asiantuntijoiden, muun muassa THL:n, kanssa.
Kuinka etänä järjestettäviä valintakokeita valvotaan?
Valintojen valvontaan on käytössä erilaisia teknisiä ratkaisuja. Yliopistot varmistavat valintaprosessin aikana hakijan henkilöllisyyden ja osaamisen. Näin turvataan hakijoiden yhdenvertaisuus ja valintojen oikeudenmukaisuus.
Hakijoiden tulee muistaa, että vilppi johtaa aina opiskelupaikan menettämiseen ja vakavissa tilanteissa jopa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.
Miten koronaviruksen riskiryhmäläisten turvallisuus huomioidaan mahdollisissa fyysistä läsnäoloa edellyttävissä koetilanteissa?
Yliopistot valmistautuvat koetilaisuuksiin tarkoin turvajärjestelyin ja yhteistyössä asiantuntijoiden, muun muassa THL:n kanssa, ja kokeiden järjestämistä arvioitaessa noudatetaan valtioneuvoston antamia suosituksia. Kokeen suorittaminen erillisessä tilassa tai muut erityisjärjestelyt eivät ole mahdollisia riskiryhmään kuulumisen perusteella. Yliopistot pyrkivät estämään tartunnan leviämistä yhtäläisesti kaikkien hakijoiden näkökulmasta huolehtimalla valintakokeiden tilajärjestelyissä riittävästä fyysisestä etäisyydestä kokeeseen osallistuvien välillä ja hygieniasta.
Voiko fyysistä läsnäoloa edellyttävään kokeeseen osallistua sairaana tai karanteenissa?
Kokeeseen ei saa osallistua sairaana tai jos hakija on asetettu karanteeniin. Jos hakija sairastuu kesken kokeen, hänen kokeensa voidaan keskeyttää. Jokaisen kokeeseen osallistuvan tulee myös itse huolehtia siitä, että ei omalla toiminnallaan vaaranna muita.
Tuleeko hakijalla olla käytössä oma kone ja internet-yhteys?
Kuten ylioppilaskirjoituksissakin, hakijoilta edellytetään, että heillä on käytössään kokeen tekemiseen tarvittavat tekniset välineet. Yliopistot eivät tarjoa hakijoille etäratkaisuissa tarvittavia koneita tai yhteyksiä. Hakijan kannattaa tutustua huolellisesti valintakokeista annettuihin ohjeisiin ja huomioida mahdolliset laitteistovaatimukset. Etätoteutuksen tarkoitus on yhteisten tilojen käytön välttäminen, joten kokeita ei myöskään voi tulla tekemään kampukselle.
Ovatko aikaisemmin hakemani valintakokeen erityisjärjestelyt edelleen voimassa?
Mikäli olet hakenut valintakoetta varten saavutettavuuteen liittyviä yksilöllisiä järjestelyjä (esimerkiksi lukivaikeuden vuoksi), siihen liittyvä hakemus ja päätös ovat voimassa myös muuttuneilla valintaperusteilla. Yksilöllisenä järjestelynä myönnetty lisäaika suhteutetaan kuitenkin uuteen kokeen kestoon. Saat tästä lisätietoja niistä korkeakouluista, joihin olet hakenut.
Jos muuttuneiden valintakoejärjestelyjen myötä ilmenee uudenlaisia tarpeita yksilöllisille järjestelyille, ota välittömästi yhteyttä niihin korkeakouluihin, joihin olet hakenut.
Digitaalisissa valintakokeissa tietokoneen käyttöön ja erilliseen tilaan liittyvät yksilölliset järjestelyt ovat hakijan itsensä toteuttamisvastuulla.
Mitä hakijan pitää nyt tehdä?
Hakijan tulee tutustua tarkoin hakukohteidensa valintaperusteisiin, jotka löytyvät Opintopolusta sekä yliopistojen ja yhteisvalintojen verkkosivuilta. Lisäksi hakijan tulee perehtyä tarkkaan valintakokeista annettuun ohjeistukseen. Mikäli hakijalla on kysymyksiä, tulee hänen olla yhteydessä hakukohteesta vastaavan yliopiston hakijapalveluihin.
On tärkeää, että hakijat jatkavat valmistautumista valintoihin ja pitävät huolta hyvinvoinnistaan. Vaikka valintojen muodot olisivat muuttuneet, niissä testataan edelleen samaa sisällöllistä osaamista.
9.4. julkaistuja kysymyksiä ja vastauksia
Mitä yliopistot ovat päättäneet kevään 2020 opiskelijavalinnoista?
Yliopistot ovat linjanneet, että perinteisiä valintakokeita ei ole koronatilanteen vuoksi mahdollista järjestää turvallisesti. Tämän vuoksi yliopistojen opetusvararehtorit ovat päättäneet, että valinnat järjestetään kevään ja kesän 2020 aikana vaihtoehtoisilla, fyysistä kontaktia välttävillä tavoilla. Hakijat saavat tietoa uusista valintatavoista huhtikuun loppuun mennessä.
Minkälaisia vaihtoehtoiset valintatavat voivat olla?
Vaihtoehtoisia valintatapoja suunnitellaan parhaillaan. Jokainen ala etsii valinnan kannalta toimivimmat ratkaisut, jotka huomioivat kyseisen alan erityispiirteet, hakijan näkökulman ja kaikkien hakukelpoisten mahdollisuudet tulla valituiksi. Vaihtoehtoiset tavat voivat tarkoittaa esimerkiksi digitaalisia valintatapoja tai verkkokursseja. Yliopistot voivat myös laajentaa todistusvalintaa ja avoimen yliopiston väylää. Lisäksi pieniä valintakokeita voidaan toteuttaa tarkoin varotoimenpitein.
Mitä tarkoitetaan pienillä valintakokeilla?
Yksiselitteistä määritelmää ei ole mahdollista antaa, vaan yliopistot käyttävät asiassa tapauskohtaista harkintaa. Pienten valintakokeiden tilajärjestelyjen osalta noudatetaan viranomaisten ja valtioneuvoston linjauksia ja ohjeistuksia. Kokeissa pyritään turvaamaan osallistujien ja kokeen valvojien terveyttä tilajärjestelyin ja huolehtimalla hygieniasta.
Miksi ratkaisu siitä, että perinteisiä valintakokeita ei järjestetä, tehtiin vasta nyt? Miksi uusista valintamenettelyistä ei kerrottu ennen yhteishaun päättymistä?
Yliopistot pyrkivät mahdollisimman pitkään varmistamaan opiskelijavalintojen toteutumisen hakijoille ennakkoon ilmoitetulla tavalla. Päätös on tehty heti, kun se on ollut mahdollista. Valintakokeiden muuttaminen ei ollut helppo ratkaisu, koska se tuottaa hakijoille epävarmuutta – tämän vuoksi yliopistot eivät voineet tehdä päätöstä kevyin perustein vaan vasta huolellisen harkinnan ja tilannearvion jälkeen. Yliopistoille on käynyt selväksi, että näissä olosuhteissa osallistujien ja valvojien turvallisuutta ei pystytä takaamaan.
Miksi valintakokeita ei voida siirtää esimerkiksi heinä–elokuulle tai syyskuulle ja aloittaa lukuvuotta tammikuussa?
On mahdotonta tietää, minkälainen virustilanne on loppukesästä tai tulevana syksynä. Saattaa olla, että perinteisten pääsykokeiden järjestäminen turvallisesti ei olisi silloinkaan mahdollista, minkä vuoksi yliopistot eivät voi laskea sen vaihtoehdon varaan.
Opintojen aloituksen siirtäminen olisi ongelmallista, ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset olisivat merkittävät. Valtaosa opiskelijoista valitaan todistusvalinnalla aiemmin ilmoitetun aikataulun mukaisesti, ja yliopistot haluavat turvata myös muilla tavoilla valituiksi tuleville mahdollisuudet aloittaa opinnot tulevana syksynä.
Miksi valintakokeita ei järjestetä sähköisinä etäkokeina?
Yliopistoilla ei ole sellaista järjestelmää, jolla kaikki valintakokeet voitaisiin toteuttaa etänä, eikä sellaista pystytä tällä aikataululla turvallisesti kehittämään. Yliopistot voivat kuitenkin hyödyntää digitaalisia valintatapoja harkintansa mukaan. Kysymys on aina kunkin valinnan kokonaisuudesta.
Onko nyt tehty ratkaisu tasa-arvoinen ja laillinen kaikkien hakijoiden kannalta?
Tilanne on poikkeuksellinen ja edellyttää muutoksia, joita normaalitilanteessa ei tehtäisi. Vaihtoehtoisissa valintamenettelyissä huomioidaan hakijoiden näkökulma ja kaikkien hakukelpoisten mahdollisuus tulla valituksi. Kokonaisuutena valinnat pyritään tekemään niin, että muutoksilla on mahdollisimman pienet vaikutukset valinnan tuloksiin. Valmistelussa on mukana opintoasioihin erikoistuneita juristeja. Tasa-arvon ja laillisuuden kysymyksiä tarkastellaan erittäin tarkasti päätöksenteon kaikissa vaiheissa.