Valtava pettymys, katkera pala, katastrofi, historiallisen alhainen tulos, surullinen lopputulema – tässä muutamia yliopistoista nousseita reaktioita heinäkuun EU-neuvoston budjettineuvottelutulokseen. Horisontti Eurooppa sekä Erasmus+ -ohjelma koetaan häviäjiksi rahojen valuessa perinteisiin budjettikohteisiin. Ovathan tutkimus, innovaatiot ja koulutus avaimia vastata Euroopan kykyyn ratkaista haasteita ja nostaa Euroopan kilpailukykyä. Eikö Euroopan päättäjillä riittänyt uskoa tulevaisuuden investointeihin?
Horisontti Euroopan budjettisuunnitelmien lähtökohtana pidetään Pascal Lamy’n vuonna 2017 julkaistussa Lab-Fab-App-raportissa esitettyä 120 miljardia euroa (2018 hinnoilla), jonka taakse myös Euroopan Parlamentti asettui. Komissio esitti kesällä 2018 Horisontti Eurooppa budjetiksi 94,4 miljardia. Neuvoston puheenjohtajan Michelin esitys viime heinäkuussa oli 75,9 miljardia monivuotisesta rahoituskehyksestä ja 13,5 miljardia elvytysrahoituspaketista. Neuvottelujen tuloksena budjetin elvytyspaketista leikattiin 8,5 miljardia. Esitys asettui näin ollen 80,9 miljardin euron (2018 hinnoilla) tasoon.
Samankaltainen kehityskulku on ollut myös Erasmus+ -ohjelmassa. Alentamalla budjettia komission viimeksi tekemästä esityksestä (24,6 miljardia) melkein 15 prosentilla (21,2 miljardiin) Eurooppa rajoittaa liikkuvuutta sekä myös huomattavasti 41 Euroopan yliopistoverkoston kehittämistä.
Ilman tutkimus- ja koulutusinvestointeja vihreä kasvu jää saavuttamatta
Neuvottelutuloksen karvautta on lisännyt se, että monet jäsenmaat ovat esiintyneet tutkimuksen, innovaatiotoiminnan ja koulutuksen puolestapuhujina. Näin myös Suomi, jonka puheenjohtajakaudella painopisteinä olivat etenkin sisämarkkinoiden kehittäminen, digitalisaatio ja osaaminen, tutkimus ja innovointi sekä moderni teollisuuspolitiikka. Puheet eivät vain valitettavasti johtaneet odotettuun lopputulokseen.
Enemmän kuin koskaan aikaisemmin, Covid-19-pandemia on osoittanut huippututkimuksen, innovaatioiden ja koulutuksen todellisen arvon. Koulutus-, tutkimus- ja kehitysinvestointeja tarvitaan myös terveyspandemian aiheuttamasta talouskriisistä selviämiseen. Euroopan hyvä asema globaalissa kilpailussa ei onnistu ilman riittäviä tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Myöskään Euroopan ykkösprioriteetteja digitalisaatiota ja vihreää kasvua ei voida saavuttaa ilman vahvaa tutkimusta ja laaja-alaista koulutusta.
EU-budjetin tulevaisuuteen on vielä mahdollista vaikuttaa
Neuvottelutulos ei ole vielä lopullinen, ennen kuin sen on myös Euroopan Parlamentti siunannut. Monivuotinen rahoituskehys sekä elvytyspaketti ovat Parlamentin työlistalla tänä syksynä. Nyt monet tahot ovatkin vedonneet Parlamenttiin, ettei Parlamentti hyväksyisi Horisontti Euroopalle ja Erasmus+ -ohjelmalle ehdotettua budjettia vaan vaatisi rahoitustason nostamista.
Suomessa Horisontti Euroopan ja Erasmus+ -ohjelman tulevaisuudesta on vallinnut lähes täysi hiljaisuus. Poliittiset päättäjämme, vastuuministeriömme ja -toimijamme eivät julkisuudessa ole juurikaan uutisoineet tai kommentoineet neuvottelutulosta. Kuitenkin keväällä laaditun TKI-tiekartan mukaan Suomen tavoitteeksi on asetettu EU-rahoituksen ja kansainvälisen rahoituksen osuuden nostamista T&K-rahoituksen kokonaisuudesta. Hiljaiselo voisi olla sinänsä yhden tarkemman tutkiskelun kohde.
Vaikuttamisikkuna Euroopan Parlamenttiin sekä meidän kansallisiin poliittisiin päättäjiimme on vielä hetken auki. Vaikuttamisyrityksiä kannattaisi kohdentaa siten, että saisimme Suomeen tulevasta elvytysrahasta osan tutkimus- ja koulutustoimiin. Toisaalta meidän on myös erittäin tärkeää tehdä vaikuttamistyötä Horisontti Euroopan sisäiseen rahoitusjakoon liittyen, ja erityisesti puolustaa huippututkimukselle suunnattavaa rahoitusta tilanteessa, jossa innovaatiotoimet kiinnostavat päättäjiämme enemmän. Nyt jos koskaan meidän pitää olla näkyvämpiä ja aktiivisempia osallistumaan tutkimuspoliittiseen keskusteluun koko tiedeyhteisön voimin tutkijoista yliopistojen johtoon.
Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston tutkimuspalvelupäällikkö.