Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama kansainvälinen arviointi korkeakoulujen ohjaus- ja rahoitusmallien vaikutuksista ja uudistamistarpeista julkaistiin 16.6.2023. Technopolis Groupin tekemä selvitys korostaa korkeakoulukentän kehittämistä kokonaisuutena. Unifi yhtyy näkemykseen.
– Sektoria pitää kehittää kokonaisuutena, jossa eri tavoin profiloituneet korkeakoulut täydentävät toisiaan ja tekevät tiivistä, toimivaa yhteistyötä. Näin tuotamme todellista lisäarvoa, vaikuttavuutta ja hyvinvointia yhteiskunnalle, toteaa Unifin puheenjohtaja Jukka Kola.
Raportissa esitetyt konkreettiset toimenpidesuositukset jäävät kuitenkin irrallisiksi yksittäisiksi toiveiksi, jotka ovat jopa ristiriidassa Suomen kunniahimoisten TKI-tavoitteiden ja koulutustason nostamistarpeen kanssa.
Strategisia valintoja tulee tukea
Unifi pitää hyvänä raportin tavoitetta kehittää ohjausta tukemaan paremmin yliopistojen omia strategisia valintoja. Rahoitusmallin tulisi mahdollistaa aiempaa vahvemmin yliopistojen oman tutkimus- ja koulutustoiminnan kehittäminen yliopistojen omista strategisista lähtökohdista käsin, ilman poliittista ohjausta.
Arvioinnissa todetaan Suomen korkeakoulujen korkea autonomian taso. Myös European University Association EUA:n aiemmin toteuttaman Autonomy Scorecard -selvityksen mukaan Suomen yliopistojen autonominen asema on useimmilla mittareilla hyvä, mutta poliittisen ja talousohjauksen tiukentumiseen liittyviä huolia on. Nykyinen rahoitusmalli on läpinäkyvä ja siten toimiva, mutta opiskelijamäärin kasvaessa rahoitusmallin toimintalogiikka korostaa nollasummayhtälöä entisestään. Myös selvitys toteaa ohjausmekanismien yhteen suuntaan ohjaavan luonteen sekä rahoitusmallin takautuvuuden, mikä ei tarjoa insentiivejä eteenpäin katsovaan kehittämiseen. Unifi kannustaakin opetus- ja kulttuuriministeriötä selvityksen suositusten mukaisesti väljentämään ohjausta.
Yliopistojen kaiken keskiössä on laadukas koulutus ja tutkimus
Suomen tavoitteena on nostaa merkittävästi väestön koulutustasoa. Unifi muistuttaa, että rahoitusohjauksen painotusten muutokset eivät tuo ratkaisua merkittävästi kasvavien opiskelijamäärien laadukkaaseen koulutukseen ja lisääntyvään ohjaustarpeeseen. Tavoitteet vaativat toteutuakseen yksinkertaisesti nykyistä enemmän resursseja: henkilöstöä, tiloja, infrastruktuuria, palveluja, rahoitusta.
Technopoliksen selvitys esittää kannusteita nykyistä joustavammille opintopoluille, mikä on sinänsä kannatettavaa. Esitetyt konkreettiset toimenpiteet kohdistuvat muun muassa lukukausimaksuihin, joiden vaikutuksia ei Unifin näkökulmasta ole riittävästi arvioitu suhteessa muihin keinoihin. Selvityksessä on myös jätetty huomiotta jatkuvan oppimisen kokonaisuuden rahoituskokonaisuus. Jatkuvan oppimisen rahoitus ei saa kuormittaa yliopistojen rahoitusmallia enää entisestään, ja mm. työnantajien roolia sen rahoituksessa tulee vahvistaa.
TKI-kokonaisuutta ei pidä sirpaloida
Suomen TKI-tavoitteet vaativat tieteen tason ja kunnianhimon jatkuvaa nostamista. Tämä edellyttää tieteellisen tutkimuksen rahoituksen suuntaamista kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen ja ekosysteemeihin. Kansainvälisten selvitysten mukaan Suomen ongelma on liian vähäinen uusien, tutkimukseen perustuvien disruptiivisten innovaatioiden määrä ja runsas inkrementaalinen kehittäminen, vanhan parantaminen. Parlamentaarisen TKI-ryhmän esittämät 10 periaatetta korostavat pitkäjänteisyyttä, laatua ja tutkimuksen korkeaa tasoa. Kunnianhimon nostamisen tavoitetta vasten Unifi pitää hyvin erikoisena raportin esittämää suositusta pikemminkin sirpaloida TKI-rahoitusta entisestään vaikuttavuuden hakemisen sijaan. Raportin esittämä suositus ei myöskään suoraan liity selvityksen toimeksiantoon, eli korkeakoulujen ohjausjärjestelmään.
Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Tanja Risikko, p. 040 1952037