Yliopistojen perusrahoitusta pitää kasvattaa, jotta saavutetaan nuorten ikäluokkien koulutustason nostotavoite, joka sisältyy hallitusohjelmaan, painottavat Akava ja Unifi. Hallitusohjelman mukaan 50 prosentin ikäluokasta tulisi suorittaa korkeakoulututkinto. Suomeen tarvitaan pitkäjänteinen, pysyvä ja sitova koulutusrahoituksen ja -resurssien suunnitelma.
Suomalaisten koulutustaso on laskenut 2000-luvulla dramaattisesti suhteessa verrokkimaihin, ja työmarkkinat kärsivät korkeakoulutettujen osaajapulasta. Koulutustoimijat ovat valmiita löytämään ratkaisuja koulutustason nostoon liittyviin kriittisiin kysymyksiin. Jotta Suomi nostetaan jälleen maailman osaavimpien kansojen joukkoon, tarvitaan nopeasti pitkän aikavälin rahoitussuunnitelma. Koulutuksen laadusta Suomi ei voi tinkiä.
Koulutus- ja osaamistason nosto on koko koulutusjärjestelmän yhteinen päämäärä. Laadukas ja hyvin resursoitu koulutusjärjestelmä kaikilla tasoilla on välttämätön, jotta Suomi saavuttaa tavoitteensa tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden (TKI) alalla.
– Koulutus- ja osaamistason nosto vaatii, että koko koulutusketju varhaiskasvatuksesta tohtorintutkintoihin ja jatkuvaan oppimiseen saadaan kuntoon ja resursoidaan asianmukaisesti. Tämän saavuttamiseksi tarvitsemme Suomeen pitkäjänteistä, pysyvää ja sitovaa koulutusrahoituksen ja -resurssien suunnitelmaa, joka ulottuu yli hallituskausien ja kattaa kaikki koulutusasteet ja erityisen tuen tarpeen, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
Nuorten ikäluokkien koulutustason tavoiteltu nosto ei toteudu ilman yliopistojen perusrahoituksen kasvattamista, Unifi ja Akava korostavat. Aloituspaikkojen vähennykset 2000-luvun alussa, myöhemmät rahoitusleikkaukset ja indeksijäädytykset ovat romuttaneet korkeakoulujen rahoituspohjan. Yliopistojen rahoitus on lähes 400 miljoonaa euroa pienempi kuin vuosikymmen sitten, kun inflaatio otetaan huomioon.
– Tarvitsemme sitoutumista pitkäjänteiseen koulutuskapasiteetin nostoon. Yliopistot ovat tehostaneet toimintaansa merkittävästi viimeisten kymmenen vuoden aikana ja vastanneet yhteiskunnan tarpeisiin kouluttamalla enemmän, vaikka resurssit ovat vähentyneet reaalisesti. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa koulutuksen laatu on vakavasti vaarantunut, minkä vaikutukset näkyvät lopulta työelämässä ja yhteiskunnassa laajasti, sanoo Unifin puheenjohtaja, rehtori Ilkka Niemelä.
Keinovalikoima koko koulutusketjun toimivuuden turvaamiseksi on laaja, ja tilannetta tarkastellessa tulee huomioida riittävän resurssoinnin lisäksi rakenteisiin, kohdennukseen ja läpäisyyn liittyviä kysymyksiä. Koulutuksen laadun varmistamiseksi ja koulutuksen läpäisyn parantamiseksi pitää samalla huolehtia riittävästä oppimisen tuesta ja ohjauksesta sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista.
Akava ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI kokoontuivat 6.6.2024 keskustelemaan keinoista koulutustason nostamiseksi nuorissa ikäluokissa kohti hallitusohjelmaan kirjattua 50 prosentin tavoitetta.
Lisätietoja:
Unifin puheenjohtaja, rehtori Ilkka Niemelä, puh. 050 452 4690 (assistentti Hely Kilpeläinen)
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, puh. 040 568 2798