Kun kuulimme ensimmäistä kertaa, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut ryhtyvät laatimaan yhteistä digivisiota, olimme innoissamme. Vision avulla Suomesta voitaisiin tehdä maailmanlaajuinen korkeakoulutuksen edelläkävijä.
Digitalisaatio on tällä hetkellä yhteiskunnassa keskeinen muutostrendi, ja se tarjoaa koko suomalaiselle korkeakoulujärjestelmälle isoja mahdollisuuksia. Tämän vuoksi on hienoa, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut vievät nyt asiaa yhdessä vauhdilla eteenpäin.
Huomionarvoista on, että digitalisaation hyödyntäminen on aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan merkittäviä investointitarpeita. Tässä korkeakoulujen sujuvalla yhteistyöllä sekä keskinäisellä koordinaatiolla voidaan saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä ja synergiahyötyjä. Onneksi suomalaisilla korkeakouluilla on pitkät perinteet yhteistyöstä, johon nojaten digivisiota on nyt lähdetty laatimaan tulevaisuuden oppimisen näkökulmasta.
Työpajoissa ideoitiin pitkän tähtäimen tavoitetilaa ja konkreettisia kehitysaskeleita
Kuluneen vuoden 2019 kesän ja syksyn aikana yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvostojen Unifin ja Arenen työryhmät ovat yhdessä työstäneet visiotekstiä. Mukana on ollut 28 korkeakoulujen johdon, tietohallinnon ja koulutuksen asiantuntijaa.
Sähköisessä työtilassa tapahtuneen työskentelyn lisäksi on järjestetty kaksi työpajaa, joiden tavoite oli sitouttaa osallistujia ja saada laaja kokonaisnäkemys ja -osaaminen mukaan vision suunnitteluun.
Omien kokemustemme mukaan työpajoissa oli erittäin hyvä henki ja tekemisen meininki. Tyypillisesti työryhmät ovat passiivisia kesälomakauden ajan. Tämä ryhmä aloitti työnsä sähköisessä työtilassa kesäkuun puolessa välissä ja työskenteli erittäin aktiivisesti läpi kesän. Harvoin näkee yhtä sitoutunutta ja innostunutta kehittämisryhmää.
Kuluneiden kuukausien aikana visiota ja suunnitelmaa on tarkasteltu toiminnan ja lainsäädännön, teknisten ratkaisujen sekä hallinnan ja johtamisen näkökulmasta.
Keskiöön nousevat oppija ja tieto
Mitä itse digivisio sitten pitää sisällään ja minkälaisia hyötyjä sillä saavutetaan? Yhtenä tavoitteena on, että Suomesta tulisi vuoteen 2030 mennessä joustavan oppimisen mallimaa.
Visiossa oppija saa käyttöönsä oman oppimisdatansa ja -profiilinsa sekä uusimman tiedon työmarkkinoiden kehittymisestä. Näiden avulla hän voi suunnitella ja täydentää osaamistaan elämänsä kaikissa vaiheissa. Oppija saa tarpeidensa mukaisesti neuvonta-, ohjaus- ja tukipalveluita, mikä tukee elinikäistä oppimista.
Vision mukainen kehitys tarkoittaa myös ajattelutavan muutosta korkeakouluissa. Ne siirtyvät hallinto- ja järjestelmäkeskeisestä ajattelusta oppimisen erilaisten tarpeiden tyydyttämiseen niin yksilön, elinkeinoelämän, yhteiskunnan kuin kansallisen ja kansainvälisen vaikuttamisen kannalta.
Oppimisen ekosysteemiin kuuluvilla organisaatioilla, yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla, on käytössään digitaalisten palvelujen kokonaisuus, jonka avulla koulutuksen kysyntä ja tarjonta kohtaavat käyttäjäystävällisesti ja tehokkaasti. Palvelut ovat kansallisia ja organisaatioiden omia.
Ekosysteemi mahdollistaa myös korkeakoulujen tiiviimmän yhteistyön ja profiloitumisen. Samalla se vapauttaa voimavaroja oppimista ja tutkimusta tukevaan työympäristöjen kehittämiseen. Koulutustarjonnan suunnittelu, opiskeluprosessit ja opiskelijoiden ohjaaminen perustuvat jatkuvaan osaamistarpeiden analyysiin, tehokkaiden toimintatapojen tunnistamiseen ja saadun tiedon nopeaan soveltamiseen.
Laajassa mittakaavassa tästä kaikesta kertyy suuria hyötyjä. Kun oppimisen kansalliset tietovarannot avataan yksilön ja yhteiskunnan käyttöön, se tuo kansainvälistä kilpailukykyä koko Suomelle. Ainutkertaiseksi menestystekijäksi nousee kansallisesti jaettu ja jalostettu tieto oppijoista, osaamisista ja oppisisällöistä.
Oppimisesta ja työmarkkinoista kertyvää tietoa voidaan käyttää esimerkiksi koulutuksen kohdentamiseen, työllisyyden parantamiseen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikuttavuuden lisäämiseen.
On ollut erittäin innostavaa ja motivoivaa olla mukana tällä kehittämismatkalla. Laajat murrokselliset muutokset etenevät globaalisti ja myös Suomessa. Digivisio vastaa niihin ja luo keskeisen perustan tulevalle menestymisellemme.
Miten tästä eteenpäin?
Työpajojen tuloksena on nyt syntynyt tavoitetila, hahmotettu alustava kehittämisen tiekartta ja tunnistettu kriittiset menestystekijät. Niihin kuuluvat muun muassa korkeakoulujen sitoutuminen, yhteisön ja sidosryhmien osallistaminen, lainsäädäntöesteiden poistaminen sekä pitkäjänteinen rahoitus.
Vuoden 2019 loppuun mennessä visioprosessia jatketaan muun muassa valmistautumalla hankesuunnitteluun, jolloin astutaan vision maailmasta jälleen yksi askel lähemmäksi konkretiaa.
Omalta osaltamme odotamme erityisesti suunnitelmien jalkautumista konkreettiseksi, johdetuksi ja oppivaksi digimatkaksi kohti vision mukaista tavoitetilaa.
Ari Hirvonen on Jyväskylän yliopiston digijohtaja.
Manu Pajuluoma on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun tietohallintojohtaja sekä yliopistojen IT-johtajien FUCIO-verkoston puheenjohtaja.
Fakta: Digivisio pähkinänkuoressa
Suomi on 2030 joustavan opiskelun mallimaa. Oppija saa turvallisesti käyttöönsä datan omasta oppimisestaan. Tämä mahdollistaa ja tukee hänen oppimistaan läpi elämän.
Vision myötä suomalaisesta koulutuksesta tulee globaali edelläkävijä.
Vuonna 2030 Suomessa on avoin ja tunnustettu oppimisen ekosysteemi, jonka tarjoama laatu, monipuolisuus, joustavuus, tehokkuus sekä sopivuus elämäntilanteeseen ja tarpeeseen tuottaa yhä parempia oppimistuloksia.
Oppimisen ekosysteemi tarjoaa alustan myös tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle hyödyttäen laajasti yhteiskuntaa ja työelämää.
Korkeakoulujen tieteellinen toiminta ja koulutustoiminta turvaavat vuonna 2030 aikuisväestön korkeatasoista osaamista, kansallista kilpailukykyä ja kansainvälistä vaikuttavuutta.