Voisi sanoa, että Maanpuolustuskorkeakoulu on erikoisuus suomalaisessa yliopistokentässä – puolustushallinnon alainen korkeakoulu, jota varten on säädetty oma lakinsa ja joka kouluttaa osaajia Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle. Samalla koulu kuitenkin täyttää myös kaikki yliopistomaailman tieteelliset kriteerit.
– Meidän pitää olla siinä kultaisella keskitiellä, kuvailee rehtori Jari Kallio MPKK:n asemoitumista.
Ratkaisu ei ole maailmalla kovin tavallinen. Useissa maissa sotilaallista osaamista opettaa erillinen sotakoulu, josta on linkki ”tavalliseen” yliopistoon. Sellaisia sotakouluja, joissa pystyy suorittamaan kaikki sotatieteelliset tutkinnot kandidaatista tohtoriin sekä myös sotilasammattiin edellytettävät ammatilliset käytännön valmiudet, löytyy vain muutama, Kallio arvioi.
Hänen mielestään yhdistelmämallin erityisyys onkin Maanpuolustuskorkeakoulun vahvuus, joka näkyy innokkaina kutsuina kansainväliseen yhteistyöhön ja asiantuntijoille maailmalta tulevina esiintymispyyntöinä. Aivan kaikkeen koulu ei kuitenkaan ehdi eikä tahdokaan osallistua.
– Meillä on tietty verkosto, jossa haluamme olla mukana. Emme ole kovin innokkaita laajentamaankaan sitä, koska olemme kuitenkin erittäin pieni toimija, Kallio pohtii.
Uusi strategia vastaa toimintaympäristön vaatimuksiin
Keskittyminen oleelliseen näkyy myös MPKK:n uudessa, vuoteen 2025 ulottuvassa strategiassa – voisi sanoa, että koulu käpertyy kokoon ollakseen entistä vaikuttavampi ydinalueellaan. Sen tärkeimpinä tehtävinä on edistää kansakunnan turvallisuutta sotatieteellisellä tutkimuksella ja kouluttaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle henkilöstöä.
Siinä missä tutkimuksen painopistealueita oli ennen viitisen kappaletta, nousee keskiöön nyt kaksi suurta tutkimuskokonaisuutta: sodankuvan muutos ja Venäjä sotilaallisesta näkökulmasta tarkasteltuna.
– Niihin kun perehdymme, ne antavat syötteitä kaikelle meidän tutkimukselle ja opetukselle.
Puolustusturvallisuuden näkökulmasta on tärkeää olla tietoisia siitä, mitä lähialueillamme tapahtuu. Sodankuvan muutokseen keskittyminen on puolestaan seurausta toimintaympäristön muutoksista. Kaikki teknistyy: on tullut tekoälyä, kyberasioita ja hybridisodankäyntiä, Kallio luettelee.
Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaympäristö onkin viime vuosina muuttunut enemmän kuin koskaan aiemmin. Siinä missä esimerkiksi 1970- ja 80-luvuilla vallinnutta kylmän sodan aikaa leimasi ennustettavuus, on 2000-luulla kehitetty uusia teknologioita vauhdikkaasti. Nyt ollaankin sodankuvan kannalta aivan uudenlaisessa tilanteessa.
– Ennen tulevat kriisit pystyttiin arvioimaan hyvin pitkälti etukäteen, oli aikaa valmistautua. Nyt näin ei välttämättä ole.
Yhteistyö on pienen korkeakoulun tärkeä tuki
Muuttuvan maailman haasteisiin olisi vaikeaa vastata ilman monitieteisiä verkostoja – niinpä MPKK:lla on tällä hetkellä yhteisprofessuurit neljän yliopiston kanssa. Venäjä-tutkimuksessa tärkeä kumppani on Aleksanteri-instituutti ja ihmisen toimintakyvyn kartoittamisessa Jyväskylän yliopisto. Aallon tuella kehitetään operaatioanalytiikkaa ja Oulun yliopiston kanssa kyberasioita.
Yhteistyötä on myös monien muiden yliopistojen sekä Poliisiammattikorkeakoulun ja turvallisuusalan osaamisestaan tunnetun Laurean kanssa.
– Verkottumalla suuren toimijan kanssa saamme tietoa siitä, mitä muualla maailmassa tapahtuu, Kallio kertoo.
Mikä tekee MPKK:sta ”tavallisille” korkeakouluille kiinnostavan yhteistyökumppanin? Kallio muistuttaa Puolustusvoimien olevan hyvä testialusta, kun halutaan tutkia vaikkapa ihmisten kuntoa.
– Varusmiespalvelus on viimeinen kerta, kun suomalaisista nuorista saadaan laajasti dataa.
Suurten aineistojen kerryttämisen lisäksi MPKK:n vahvuutena on sen erityisosaaminen, sotataidon tutkimus ja koulutus. Kyseessä ei ole mikään yhtenäinen tieteenala vaan laaja kokonaisuus, jonka keskiössä ovat sota, kriisi ja turvallisuus, Kallio selventää.
Siinä MPKK aikoo jatkossa olla entistäkin vahvempi toimija varsinkin omalla ydinalueellaan, operaatiotaidossa ja taktiikassa.
– Siinä emme tahdo olla pelkästään Suomen paras vaan ihan maailman ykkösosaajia.
Vahvaa vaikuttavuutta ja lisääntyvää kansainvälistä yhteistyötä
Myös yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu MPKK:n kohdalla hyvin. Voisi jopa sanoa, että koulu on kokoaan suurempi toimija, Kallio arvioi. Sen asiantuntijoita näkyy usein esimerkiksi mediassa, kun maailmalla on tapahtunut jotakin yllättävää ja tilanteesta tarvitaan sotilaallista arviota.
Kallio kuitenkin korostaa, että MPKK:n tärkein tehtävä on hoitaa tutkimus- ja opetustyö hyvin. Koulusta valmistuvat upseerit vastaavat vuosittain noin 40 000 varusmiehen ja reserviläisen kouluttamisesta.
– Puolustusvoimien arvioimisen kannalta on aivan keskeistä, minkälainen käsitys ihmisille muodostuu varusmiesajasta, reserviajasta ja kouluttajista.
Jotta upseerien osaaminen on riittävällä tasolla, tulee heidän täyttää peräti kolme eri ehtoa ennen MPKK:sta valmistumista.
– Pitää läpäistä sotatieteelliset opinnot. Sen lisäksi täytyy olla sotilasammatillinen osaaminen. Sitten kolmas juttu on se, että pitää olla upseerin uralla tarvittavat käyttäytyminen, asenne ja arvot, Kallio luettelee.
Tänä päivänä MPKK:n opinnoissa ja tutkimuksessa näkyy vahvasti myös kansainvälisyys. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi ruotsalaisen Förvarshögskolanin, Baltic Defence Collegen ja USA:n National Defence Universityn kanssa. MPKK siirtää kurssejaan yhä enemmän englannin kielelle, jolloin mahdollisuudet opiskelija- ja opettajavaihtojen toteuttamiseen paranevat.
Vaihto-opiskelussa on kuitenkin otettava huomioon korkeakoulun erityisyys. Kun sotakoulujen välillä tehdään vaihtoja, maiden välillä sovitaan, mihin turvallisuusluokkaan asti opetettavat asiat ovat avoimia. Puolustukseen liittyviä ydinasioita voidaan opettaa vain Suomen kansalaisille.
– Silloin valitettavasti ulkomaiset opiskelijat istuvat käytävillä tai lähtevät lenkille, mutta näin se on myös silloin, kun suomalaiset opiskelijat käyvät ulkomaisissa sotakouluissa, Kallio kertoo.
Toiveissa työrauhaa korkeakouluille
Rehtorin paikalta katsottuna Maanpuolustuskorkeakoulun tulevaisuus näyttää tällä hetkellä kaikin puolin hyvältä. Vuonna 2015 tehtiin suuri puolustusvoimauudistus, joten rakenteellisia mullistuksia ei ole näköpiirissä ja rahoituksen tulevaisuuskin näyttää vakaalta.
– Kuten olen rehtorineuvoston kokouksissakin todennut, minun ei tarvitse yleensä kauheasti kantaa huolta rahoituksesta. Niihin tehtäviin, jotka pääesikunta meille antaa, saamme käytännössä riittävät resurssit, Kallio kuvailee.
Hän katsoo, että tulevinakin vuosina MPKK tulee sijoittumaan tukevasti puolustusvoimien ja akateemisen maailman välimaastoon. Monet yliopistomaailman ajankohtaiset trendit, kuten kestävä kehitys ja digitalisaatio, koskettavat myös Maanpuolustuskorkeakoulua. Niinpä niihin on fiksua etsiä ratkaisuja yhdessä muiden kanssa.
Entä mitä Kallio toivoo korkeakoulujen tulevaisuudelle? Vastaus on helppo: työrauhaa.
– Että korkeakoulut saisivat keskittyä pitkänäköisesti niille annettuihin päätehtäviin riittävien resurssien turvin.
Jari Kallio
Syntynyt vuonna 1961 Paraisilla
Koulutukseltaan yleisesikuntaupseeri ja sotilasarvoltaan kenraalimajuri
Toiminut ennen nykyistä tehtäväänsä muun muassa Tasavallan presidentin adjutanttina, Kadettikoulun johtajana, Karjalan prikaatin komentajana ja Maavoimien operaatiopäällikkönä
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori vuodesta 2018 lähtien
Toiminut Kadettikunta ry:n puheenjohtajana vuodesta 2019 lähtien
Erityiset kiinnostuksen kohteet: suunnistus
Parasta rehtorin työssä: ”Kalenterini sallii sen, että pystyn keskittymään päätehtäväni hoitamiseen ja käymään esimerkiksi seuraamassa opetustamme eri tutkintotasoilla. On palkitsevaa keskustella opiskelijoiden kanssa ja viedä sitten heidän kommenttejaan eteenpäin.”
Teksti ja kuva: Anna Humalamäki