Suomi tarvitsee lisää korkeasti koulutettuja osaajia uudistamaan yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Tarvitsemme myös tieteen eturintamassa tehtävää tutkimusta, joka on perusta uusien ja radikaalien innovaatioiden syntymiseen. Yliopistot ovat avainroolissa tulevan kestävän kasvun edellytysten luomisessa ja tarvitsevat työhön riittävät resurssit, jotta koulutuksen ja tutkimuksen korkea laatu säilyy.
Suomen hallitus kokoontuu huhtikuussa linjaamaan julkisen talouden suuntaviivoja seuraavalle neljälle vuodelle. Julkisen talouden haasteet ja uuden kasvun keinojen löytäminen raamittavat tehtävää.
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry korostaa kehysriihiviesteissään korkean osaamisen ja uutta luovan tutkimuksen positiivisia vaikutuksia työn tuottavuuden ja talouden kestävään kasvuun pitkällä tähtäimellä.
Nuorten koulutustaso on saatava nousuun riittävästi resursoituna, ja kansainvälisten opiskelijoiden määrää on lisättävä ja heidän integroitumistaan työmarkkinoille tuettava. Yliopistojen T&K-toiminnan rahoitustasoa on nostettava, jotta yliopistoissa tehtävän kansainvälisesti korkeatasoisen, edelläkävijätutkimuksen edellytyksiä saadaan vahvistettua.
– Nyt tarvitaan rohkeita, tutkittuun tietoon perustuva ja pitkälle katsovia päätöksiä, joilla vauhditetaan tuottavuutta, taloutta ja yhteiskunnan kestävää uudistumista. Yliopistoissa syntyvä osaaminen ja uusi tieto ovat perusta Suomen tulevalle menestykselle ja hyvinvoinnille, sanoo Unifin puheenjohtaja, rehtori Ilkka Niemelä.
Käynnistetään parlamentaarinen työ koulutus- ja osaamistason nostamiseksi
Osaajapula on merkittävä este Suomen tuottavuus- ja talouskasvun sekä TKI-tavoitteiden ja -panostusten toteutumiselle.
Korkeakoulutettujen osuus nuorista on jäänyt 2000-luvulla kauas jälkeen OECD-maiden keskitasosta, mikä johtuu suurelta osin korkeakoulujen perusrahoituksen laskusta. Rahanarvon muutokset huomioiden yliopistojen rahoitus suhteutettuna suoritettujen maisteritutkintojen määrään on vähentynyt yli 30 % vuodesta 2010. Suomen on tavoiteltava Euroopan kärkitasoa nuorten korkeakoulutettujen osuudessa vuoteen 2035 mennessä ja varmistettava, että opiskelijamäärään suhteutettu rahoitus on pohjoismaisella tasolla. Kauaskantoinen kasvuteko on käynnistää yli vaalikausien ulottuva, parlamentaarinen työ koulutus- ja osaamistason nostamiseksi ja resursoimiseksi.
Koulutustason nostamisen lisäksi työllistymiseen tähtäävä koulutusperusteinen maahanmuutto on keskeinen keino osaajapulaan vastaamiseksi. Nyt on tärkeä lisätä kansainvälisten opiskelijoiden määrää ja tehdä maahan jäämisestä ja työllistymisestä helppoa ja sujuvaa.
Tehdään päätös yliopistojen T&K-toiminnan rahoitustason nostosta
T&K-lisärahoitusta on toistaiseksi kohdennettu pääasiassa Business Finlandin ja Suomen Akatemian kautta. Rahoitus on perusteltua, mutta nyt tarvitaan parlamentaarisen TKI-työryhmän ja hallitusohjelman linjausten mukaisia kohdennuksia myös suoraan yliopistoille, jotta TKI-järjestelmän potentiaali saadaan täyteen käyttöön ja T&K –toiminnalle asetetut tavoitteet kestävän talouskasvun tukemisesta ja talouden uudistamisesta voidaan saavuttaa.Yliopistot ovat tunnistaneet T&K -lisärahoituksen kohteiksi muun muassa yliopistojen tutkimushenkilöstön yritysyhteistyöhön suuntautuvat TKI-kaudet, korkeatasoisten yliopistojen ja yritysten yhteistyötä vahvistavien tutkimushankkeiden määrän lisäämisen ja tutkimusinfrastruktuurien vahvistamisen.
Kasvuriihessä on tehtävä päätöksiä myös pitkäjänteisestä tohtorikoulutuksen määrän nostosta ja sen rahoittamisesta.
Tutustu tarkemmin yliopistojen tavoitteisiin täällä.
Lisätietoja:
Unifin puheenjohtaja, rehtori Ilkka Niemelä, p. 050 452 4690 (assistentti Hely Kilpeläinen)
Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, p. 0400 639331